Helsingin seudun liikenteen (HSL) tarkoituksena ei ole rakentaa sellaista liikkumisen alustaa, johon kaupalliset toimijat voisivat tulla mukaan.
– Sellaisesta ei ole mitään päätöstä, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo Verkkouutisille.
Sen sijaan HSL rakentaa alustaa omaksi myyntikanavakseen. Nykyisin suurin myyntikanava ovat matkakortit, joille ladataan kautta ja arvoa pääasiassa R-kioskeilla. Jatkossa tarkoituksena on myydä alustan kautta muitakin kuin vain mobiilikertalippuja.
HSL:ssä tehtiin keväällä 2017 projekti, jossa arvioitiin HSL:n roolia liikkuminen palveluna eli MaaS-kentässä. Sen työn tuloksista kysyttiin palautetta omistajakunnilta kesäkuussa toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. Verkkouutiset kertoi tänään kuntien lausunnoista tässä jutussaan.
HSL:n yhtymäkokouksen tänään hyväksymässä talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille 2018-2020 päätettiin perustaa 1-3 vuotta kestävä HSL idea lab -hanke, jossa työstetään HSL:n palveluvalikoimaa ja haetaan toimintamalleja HSL:n rooliksi sekä käydään markkinavuoropuhelua eri toimijoiden kesken.
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo, että HSL:lle on tullut erilaisia yhteistyötarjouksia, minkä vuoksi päädyttiin siihen, että uusia toimintamalleja testataan idea labissa.
– Kiinnostuneita yhteistyö tahoja on sekä Suomesta että muualta.
Eri toimijoiden ehdotuksista valitaan ideakilpailun perusteella 1-5 pilotoitavaa hanketta toteutukseen.
– Me olemme julkinen toimija. Meidän täytyy kohdella kaikkia samalla lailla. Emme voi poimia yhtä sieltä ja toista täältä, vaan täytyy mennä kilpailuprosessin kautta, Rihtniemi sanoo.
HSL:n roolia määritetään myös strategiaprosessissa, joka on vielä kesken.
MaaS Global saa kertaliput myyntiin
Rihtniemi kertoo, että HSL:llä on liikkumisen palvelupaketteja Whim-mobiilisovelluksen kautta tarjoavan MaaS Global -yrityksen kanssa voimassa oleva sopimus, ja yhteistyötä on tarkoitus jatkaa.
– Ensi vuoden alusta tulee voimaan liikennepalvelulaki ja tietojen avaamisvelvoite. Olemme antaneet kertalipun jo tämän vuoden ajan MaaS Globalin käyttöön ja ensi vuoden alusta tulemme tietenkin antamaan, kun se on lakivelvoitteista, Rihtniemi toteaa.
Sopimus MaaS Globalin kanssa on kuitenkin menossa uusiksi, sillä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin työryhmä on pohtinut, mitä sopimukseen täytyy kirjata. Kaikille toimijoille ollaan laatimassa samanlaista sopimuspohjaa, jotta kaikkia yrityksiä kohdellaan samalla tavoin. Työryhmän työ on vielä kesken, vaikka kertalippujen rajapinnat täytyy lain mukaan avata jo ensi vuoden alussa.
– On harmillista, että tässä on hirveän lyhyt aika, kun ne pitäisi ehtiä vielä ennen vuodenvaihdetta toteuttaakin, Rihtniemi sanoo.
Laki velvoittaa avaamaan vähintään kertalippujen rajapinnat ensi vuoden alussa. HSL:llä on tällä hetkellä koekäytössä vuorokausilippuja, mutta ne eivät Rihtniemen mukaan ole vielä teknisesti valmiita avattavaksi rajapinnaltaan.
– Me olemme ainoita toimijoita, joilla on edes näin pitkällä tämä, hän huomauttaa.
Kausilippuihin liittyy ratkaisemattomia kysymyksiä
HSL:n asiakkuudesta ja myynnistä vastaava osastonjohtaja Mari Flink kertoo, että HSL:llä on vielä massiivinen työ tehtävänä omien mobiililippujärjestelmien uusimisessa, ennen kuin ne ovat tietoturvaltaan ja liiketoiminnaltaan valmiita.
Lisäksi HSL:n omistajakunnat subventoivat kausilippuja, eivätkä ne halua subventoida muiden kuin oman kuntansa asukkaiden lippuja. Näin ollen asiakkaan kuntalaisuus täytyy varmistaa. Lisäksi HSL:ää huolestuttaa kuluttajansuoja eli kenen tuotetta kuluttaja käyttää ja kenelle hän valittaa, jos palvelu ei toimi.
– Kausilippuun liittyy vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, mutta kertalippupuoli on ihan selvä. Totta kai olemme valmistautuneet siihen, että kertalippu tulee, ja MaaS Globalilla se on ollut jo ennakkoon käytettävissä, Rihtniemi toteaa.
Vuorokausilippuja sen sijaan ei juurikaan subventoida, mutta sama kuluttajansuojakysymys koskee niitäkin.
– Liikkuminen palveluna on hyvä asia, ja sitä täytyy viedä eteenpäin. Varmasti löytyy molemmille osapuolille hyviä kohtia, miten puolin ja toisin palveluja voidaan täydentää, Rihtniemi painottaa.
Rihtniemi näkee, että erityisesti Helsingin seudun reuna-alueilla, missä ei kannata järjestää perinteistä joukkoliikennettä, olisi hienoa, jos saataisiin aikaiseksi erilaisia kutsupohjaisia ratkaisuja.
