Yhdysvaltain puolustusministerinä aloittaneen Patrick Shanahanin Kiina-painotus saattaa osoittautua Suomen ja Itämeren kannalta kielteiseksi, arvioi valtiotieteiden lisensiaatti, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.
Tuore virkaa tekevä puolustusministeri Patrick Shanahan kehotti tällä viikolla Yhdysvaltain puolustushallintoa ja asevoimia pitämään mielessään Kiinan tuomat uhat. Donald Trumpin hallinto hakee politiikkaa, jolla se voisi estää Kiinan taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen vahvistumisen.
Pyykösen mukaan Suomen ja sen lähialueen kiinnostavuus heikkenee USA:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen painopisteen siirtyessä Euroopasta ja Venäjästä kohti Aasiaa ja Tyyntä valtamerta (Pivot to Asia).
– Mikäli USA vähentää kiinnostustaan Eurooppaan, samalla Suomen ja Ruotsin ”erityisasema” suhteessa Yhdysvaltoihin jää lyhytaikaiseksi, Pyykönen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa näin tapahtuu jossain vaiheessa joka tapauksessa.
– Kun näin käy, on Suomen ja Ruotsin löydettävä uusia toimintamalleja osoittaa ”uskollisuutta” lännen johtovaltiolle.
Suomi on 2000-luvun alusta soveltanut ajatusta verkottuneesta puolustuksesta. Aktiivisella osallistumisella Suomi tavoittelee asemaa, jossa sitä autettaisiin kriisitilanteessa, koska olemme auttaneet muita muun muassa kriisinhallintaan panostamalla.
– Rauhanturvaaminen ja kylmän sodan jälkeinen kriisinhallinta olivat sellaisia, mutta nehän ovat Krimin jälkeen kääntyneet alueelliseen puolustukseen panostamiseksi.
Pyykösen mukaan tässä Suomella on annettavaa, mutta vain omalla lähialueellaan.
– Palataanko takaisin kriisinhallintaan vai löydetäänkö uusi rooli ja tapa ottaa osaa globaalin turvallisuuden tuottamiseen, hän pohtii.
Kiina on taloudessa aggressiivinen
Pyykösen mukaan Kiina eroaa sotilaalliselta asemaltaan suhteessa USA:han ja Venäjään.
– Näistä kolmesta Kiina on selkeimmin sotilaallisesti puolustuksellinen toimija. Taloudessa se on erityisen hyökkäävä, mutta hitaasti kiiruhtaen ja pienin askelin kaikilla suunnilla, joten vaikuttavuus tulee näkyväksi muun muassa eurooppalaisille vasta myöhemmin.
Venäjälle sotilasvoima on ainoa väline, jossa se on verrattavissa Yhdysvaltoihin.
– Kaikilla muilla alueilla Venäjä on heikossa tilanteessa verrattaessa kahteen muuhun, eikä se siis ole näille kilpailija, Pyykönen toteaa.
Pyykösen mukaan USA jatkaa ylivertaisena sotilaallisena toimijana vielä arviolta parikymmentä vuotta, mikäli kilpailijoiden investoinnit noudattavat nykylinjaa.
– USA:n vahvuus on kokonaisvaltainen globaali kiinnostavuus, jota kahdella muulla ei ole. Toisin sanoen USA:n maailmalle levittämä kulttuurin, talouden, kehityksen, yhteiskunnallisen järjestelmän jne. yhdistelmä on muihin verrattuna kiinnostavampi ”paketti”.
USA tarvitsee Aasian markkinoita
Pyykösen mukaan virkaa tekevä puolustusministeri Shanahan viitannee tuoreella lausunnollaan siihen, että pitkällä aikavälillä merkittävin USA:n johtoaseman kiistävä valtio on Kiina.
Shanahanin lausunnossa ei Pyykösen mielestä ollut varsinaisesti mitään uutta, mutta puheesta on tullut aiempaa selkokielisempää ja siitä puuttuvat vaihtoehdot: USA:n talouden kasvu riippuu kotimarkkinan ohella Aasian markkinoista.
– Kiinaan on kiinnitetty USA:n hallinnossa yhä lisääntyvää huomiota jo usean presidentin kaudella. Barack Obaman ”pivot to Asia” on hyvin muistissa ja sitä ihmeteltiin. Tänään eurooppalaisetkin ymmärtävät ja hyväksyvät, että talouskasvu ja muut edut tulevat valtaosin Aasian markkinoilta.
Kansainvälinen järjestelmä keskittyy nykyään kilpailuun aiemman yhteistyön sijasta kaikilla osa-alueilla, kuten avaruudessa ja Arktisella.
– USA:n on löydettävä politiikka, jolla estää Kiinan talouden ja sen myötä politiikan sekä sotilaallisen voiman vahvistuminen. Jos riski on tunnistettu jo Bill Clintonin kaudella, niin nyt se tunnustetaan välttämättömäksi tavoitteeksi USA:n johtoaseman varmistamiseksi. Aikaa on enää vähän jäljellä, mikäli Kiina onnistuu yhtä hyvin kuin vuodesta 1978 lähtien eikä maan sisäinen epävakaus lisäänny merkittävästi.
– Trumpin hallinto hakee toimivaa ja tuloksekasta politiikkaa Kiinan vallan lisääntymisen patoamiseksi, mutta ulkoapäin katsellessa se näyttäytyy hyvin poukkoilevana ja sekavana. Ilman johdonmukaista, ymmärrettävää, ennustettavaa ja toteuttamiskelpoista politiikkaa hallinnon ote jää heikoksi.
