X
SULJE MAINOS
Euroopan komission päärakennus Berlaymont Brysselissä. LEHTIKUVA/ANNIINA LUOTONEN

Euroopan talous palaa kasvu-uralle

EU:n talous elpyy pandemian aiheuttamasta taantumasta odotettua nopeammin.

EU:n komission syksyn talousennusteen mukaan unionin talouden ennakoidaan jatkavan kasvuaan ennustejaksolla siten, että kasvu on tänä vuonna viisi prosenttia, ensi vuonna 4,3 prosenttia vuonna ja 2,5 prosenttia vuonna 2023.

Euroalueen kasvuvauhdin ennustetaan vuosina 2021 ja 2022 olevan sama kuin koko EU:ssa ja 2,4 prosenttia vuonna 2023. Suomessa kasvu on ennusteen mukaan 3,4 prosenttia tänä vuonna, 2,8 prosenttia ensi vuonna ja 2,0 prosenttia vuonna 2023.

EU:n talous elpyy pandemian aiheuttamasta taantumasta odotettua nopeammin. Kasvu alkoi elpyä keväällä, kun rokotuskampanjat etenivät ja rajoituksia alettiin purkaa ja jatkui samaa vauhtia kesän ajan talouden uudelleenavaamisen ansiosta.

Komission mukaan ennusteiden toteutuminen riippuu vahvasti koronapandemian kehityksestä sekä vauhdista, jolla tarjonta pystyy mukautumaan kysynnän nopeaan nousuun talouden uudelleenavaamisen jälkeen.

EU:n BKT:n vuotuinen kasvuvauhti oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä lähes 14 prosenttia. Se on ennätyksellinen lukema ja vastaa vauhtia, jolla BKT supistui viime vuonna samalla ajanjaksolla pandemian ensimmäisen aallon aikana.

EU:n talous pääsi vuoden kolmannella neljänneksellä takaisin pandemiaa edeltäneelle taloudellisen tuotoksen tasolle ja siirtyi elpymisestä kasvuvaiheeseen.

Kasvusuuntauksen jatkumisen tiellä on kuitenkin uusia epäsuotuisia kehityssuuntauksia. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen pullonkaulat ja häiriöt heikentävät toimintamahdollisuuksia EU:ssa, erityisesti sen pitkälle integroituneessa valmistusteollisuudessa.

Työmarkkinatilanteen odotetaan kohentuvan edelleen

EU:n työmarkkinatilanne parani huomattavasti, kun kuluttajille kohdistetun toiminnan rajoituksia kevennettiin. Tämän vuoden toisella neljänneksellä EU:ssa syntyi noin 1,5 miljoonaa uutta työpaikkaa, monet työntekijät pystyivät irtautumaan työpaikan säilyttämistä koskevista järjestelyistä ja työttömyysaste supistui.

Työntekijöiden kokonaismäärä EU:ssa jäi kuitenkin edelleen yhden prosentin pandemiaa edeltävästä tasosta.

Tämän jälkeen työttömyys on vähentynyt edelleen. Elokuussa EU:n työttömyysaste oli 6,8 prosenttia eli hieman korkeampi kuin vuoden 2019 lopussa

Ennusteen mukaan EU:n työllisyys kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia, yhden prosentin ensi vuonna ja 0,6 prosenttia vuonna 2023. Työllisyyden odotetaan ylittävän kriisiä edeltäneen tason ensi vuonna ja siirtyvän kasvuvaiheeseen vuonna 2023.

EU:n työttömyyden ennakoidaan supistuvan tämän vuoden 7,1 prosentista 6,7 prosenttiin ensi vuonna ja 6,5 prosenttiin vuonna 2023.

Euroalueen työttömyyden arvioidaan näiden kolmen vuoden aikana olevan vastaavasti 7,9 prosenttia, 7,5 prosenttia ja 7,3 prosenttia.

Suomessa työttömyysasteen Komissio ennustaa olevan euroaluetta alempi tänä vuonna, eli 7,7 prosenttia. Ennusteen mukaan Suomen työttömyys myös supistuu euroaluetta nopeammin: ennusteet vuosille 2022 ja 2023 ovat 6,9 prosenttia ja 6,5 prosenttia.

Odotettua pienemmät julkisen talouden alijäämät

Parantuneet kasvunäkymät viittaavat komission mukaan siihen, että alijäämät jäävät vuonna pienemmiksi kuin keväällä odotettiin.

EU:n yhteenlaskettu alijäämä oli 6,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020, mutta sen odotetaan supistuvan hieman eli 6,6 prosenttiin vuonna 2021, koska vuoden alussa julkisen talouden tuki oli edelleen merkittävää. Suomessa alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 3,8 prosenttia.

Yhteenlaskettu julkisen talouden velkasuhde oli EU:ssa korkeimmillaan noin 92 prosenttia ja euroalueella 99 prosenttia, mutta sen odotetaan tänä vuonna pitkälti vakiintuvan ja alkavan supistua ensi vuonna siten, että se on 89 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja euroalueella 97 prosenttia.

Inflaatio korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen

Inflaatio on useiden vuosien ajan pysytellyt hitaana, mutta talouden toimeliaisuuden elvyttyä voimakkaasti EU:ssa ja monissa kehittyneissä talouksissa inflaatio on kiihtynyt ennusteita nopeammin.

Euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti kiihtyi kuluvan vuoden viimeisen neljänneksen –0,3 prosentista vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 2,8 prosenttiin. Lokakuun inflaatiovauhti oli 4,1 prosenttia. Tällä tasolla on oltu vain kerran aiemmin sen jälkeen, kun euroalueen inflaatiotietoja alettiin julkaista vuonna 1997.

Inflaation voimakas nopeutuminen johtuu pääasiassa energian hintojen jyrkästä noususta, mutta se näyttää liittyvän myös monenlaisiin pandemian jälkeisiin talouden sopeuttamistoimiin. Tämä viittaa siihen, että tämänhetkinen nopea inflaatiovauhti on suurelta osin tilapäistä.

Euroalueen inflaation ennustetaan olevan korkeimmillaan 2,4 prosenttia tänä vuonna ja hidastuvan sitten 2,2 prosenttiin ensi vuonna ja 1,4 prosenttiin vuonna 2023, kun energian hintojen odotetaan vähitellen tasaantuvan.

Koko EU:n inflaatiovauhdin ennakoidaan olevan tänä vuonna 2,6 prosenttia, 2,5 prosenttia ensi vuonna ja 1,6 prosenttia vuonna 2023.

Suomessa inflaation ennakoidaan pysyttelevän lähes muuttumattomana, sillä se on ennusteen mukaan 1,8 prosenttia tänä vuonna ja 1,9 prosenttia vuosina 2022 ja 2023.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt