Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ja Saksan sisäministeri Horst Seehofer. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Alex Halada

Euroopan keskustaoikeisto tiukentaa turvapaikkalinjaa, Suomi seuraa Ruotsia

Tutkijan mukaan kokoomuksen sisarpuolueet ovat joutuneet reagoimaan populistipuolueiden nousuun.

Ylen tuoreimmassa mielipidemittauksessa perussuomalaisten kannatus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä 10,3 prosenttiin.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mukaan EU:n sisällä käyty keskustelu turvapaikanhakijoista selittänee tulosta ainakin osittain.

– Saksan tilanne oli esillä koko kyselyn ajan. Sisäministeri Horst Seehoferin ja liittokansleri Angela Merkelin välistä kiistaa seurattiin tiiviisti myös Suomessa, Jokisipilä sanoo Verkkouutisille.

Hän toteaa, että kokoomuksen eurooppalaiset sisarpuolueet ovat viime vuosina muuttaneet maahanmuuttolinjauksiaan. Painetta tähän on tullut sisäpolitiikasta ja erityisesti populistipuolueiden kannatuksen noususta.

– On ollut yleiseurooppalainen trendi, että maltillisemmat keskitien porvarilliset puolueet ovat tiukentaneet linjaansa turvapaikkakysymyksissä. On menty lähemmäs populistiliikkeitä.

– Tässä törmätään herkästi uskottavuusongelmiin. On puhuttu arvomaailmasta ja Euroopan historian luomista varoituksista. Toisaalta vaaleissa on nähty, että tiukalla maahanmuuttopoliittisella linjalla on voitu kohentaa omaa kannatusta, Jokisipilä toteaa.

Esimerkiksi Puolan, Unkarin ja Baltian maiden näkökulma maahanmuuttoon on huomattavasti tiukempi. Maiden näkemyksiä ei voida ohittaa noin vain EU:ssa, tai päätöksenteko voi halvaantua.

– Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on mielenkiintoinen esimerkki johtajasta, joka istuu sujuvasti kahdella pallilla: hän on samoissa pöydissä länsieurooppalaisten liittolaisten kanssa, mutta tekee samalla yhteistyötä Itä-Euroopan maiden kanssa.

Ruotsidemokraatit pyrkii valtavirtaan

Suomessa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ottanut etäisyyttä Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin.

– Näkisin, että tämä noudattaa ruotsalaista mallia. Linja omaksuttiin vuosi sitten, kun arvopohjaan vedoten ei haluttu jatkaa hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa, Jokisipilä sanoo.

– Näin on toimittu Ruotsissa jo vuosikausia ruotsidemokraattien (SD) kanssa. Voi kuitenkin pohtia, millaisiin tuloksiin tämä on johtanut. Tämän kysymyksen seuraaminen tulee olemaan mielenkiintoista myös Suomessa, sillä maiden poliittiset ilmapiirit heijastelevat toisiaan.

SD:n kannatus on pyörinyt uusimmissa gallupeissa 22 prosentin tienoilla, mikä nostaisi sen syyskuussa pidettävissä vaaleissa Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

– Näyttää vahvasti siltä, että SD on ottamassa todella kovan vaalituloksen Ruotsin parlamenttivaaleissa. Halla-aho on puheenjohtajavalinnastaan asti puhunut siitä, että haluaa tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Eduskuntavaalikampanjassa tullaan varmasti pitämään Ruotsin tilannetta esillä.

Ruotsidemokraatit on pyrkinyt liikkumaan äärioikeistolaisilta juuriltaan kohti politiikan valtavirtaa. Aiemmin tällä viikolla puolue siirtyi euroskeptikkojen ja populistien europarlamenttiryhmästä maltillisempaan ECR-ryhmittymään, johon myös perussuomalaiset kuuluvat.

Kaksi strategista vaihtoehtoa

– Meillä on julkisessa keskustelussa ehkä seurattu liikaa sitä Ruotsin valtavirtanäkemystä, jonka mukaan kyseessä on äärioikeistolainen populistipuolue, jonka juuret ovat uusnatsismissa. Tämä kyllä pitää paikkansa, mutta pitäisi huomioida myös se, mihin suuntaan puoluetta on viety Jimmie Åkessonin puheenjohtajakaudella.

– Puolueesta on heitetty pois höyrypääporukkaa pois. On ollut jo vuosia selvää, että pyrkimyksenä on tehdä SD:stä normaalimpi poliittinen puolue. Kun katsoo kannatustrendiä, niin yhä useampi ruotsalainen on tehnyt sen johtopäätöksen, että tämä alkaa olla ihan uskottava poliittinen voima siinä missä muutkin puolueet.

Jokisipilän mukaan valtapuolueilla on kaksi strategista vaihtoehtoa SD:n suhteen: suhteiden normalisointi tai eristämisen jatkaminen.

– Heihin voitaisiin suhtautua kuten muihinkin poliittisiin puolueisiin, jolloin SD:n voisi myös ottaa mukaan hallitukseen. Tämä voisi tosin hajottaa perinteisen blokkipolitiikan.

– Toinen vaihtoehto on sinnitellä eristämislinjalla ja imeä omaan puolueeseen maahanmuuttopoliittisia teemoja. Tämä voi olla vaikeaa, kun ruotsidemokraattien kannatus on yli 20 prosentissa. Joka tapauksessa uskon, ettei nykyistä linjaa voida jatkaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt