Kansantalouden tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta ja 2,7 prosenttia vuodentakaisesta. Luvut ovat kausitasoitettuja ja työpäiväkorjattuja. Marraskuussa tuotanto kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan vuodentakaisesta 2,6 prosenttia, kun aiempi arvio jäi 1,8 prosenttiin.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan bruttokansantuotteen nousun kiihtyminen oli odotettavaa, mutta toteutuneet luvut ovat ennusteiden ylälaitaa.
– Kansainvälisen talouden uutiset ovat olleet jo pidempään synkkenevällä uralla, mutta Suomessa työllisyyden ja palkkojen nousun synnyttämä positiivinen kierre tukee kotimaista kysyntää. Euroalueen vaikeudet eivät ole toistaiseksi isommin rantautuneet meille, hän toteaa tiedotteessaan.
Loka-joulukuussa bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 2,7 prosenttia vuodentakaisesta. Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen noin 2,8 prosenttia vuodentakaisesta. Tehtyjä työtunteja oli noin 4,2 prosenttia vuodentakaista enemmän.
– Koko viime vuoden keskimääräinen kasvu asettuisi näin ollen ennakkotietojen mukaan 2,5 prosentin paikkeille eli tuntuvasti Suomen talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalin yläpuolelle, Appelqvist huomauttaa.
Tällä hetkellä Suomen tilanne on hänen mukaansa valoisampi kuin muualla euroalueella, missä keskimääräinen kasvu oli vuoden viimeisellä neljänneksellä vain 0,2 prosenttia.
– Viimeisin kehno uutinen tuli eilen, kun Eurostat raportoi euroalueen teollisuustuotannon rajusta supistumisesta joulukuussa. Teollisuuden heikko tilanne ei selity enää Saksan autoteollisuuden tilapäisillä vaikeuksilla, joita syksyllä nähtiin. Kyse on laajemmasta suhdanteen hidastumisesta, joka väistämättä vaikuttaa myös Suomeen ajan mittaa, Appleqvist painottaa.
Suomessa yritykset ovat toistaiseksi luonnehtineet kyselyissä suhdannetilannetta varsin myönteiseksi, vaikka odotukset ovatkin jo laskeneet laajasti eri toimialoilla. Appelqvistin mukaan Suomi alkoi toipua taantumasta muita myöhemmin, ja elpymisvaraa on riittänyt.
Hän muistuttaa myös, että vaikka työllisyyden paraneminen on mainio asia, niin kolikon kääntöpuolena on luvattoman heikko tuottavuuskehitys.
– Kovin pitkään ei työllisyyden nousu voi jatkua tuotannon kasvua nopeampana, Appelqvist varoittaa.
