Kirjoittajan mukaan on parempi varautua, jotta rauha pysyy. LEHTIKUVA / HANDOUT / AERONAUTICS LTD

Mikko Ohela: EU-puolustuksen kanssa ei pidä vitkutella

Euroopan tulee ottaa kohtalo omiin käsiinsä ja rakentaa yhteinen puolustus.

Myös EU:n kesken pitää olla Naton artikla 5:n kaltaiset turvatakuut, joiden uskottavuudesta kenelläkään ei ole epäilystä. Kun Suomi ei ole Natossa, tarvitsemme tällaiset turvatakuut EU:lta. Artikla 42.7 (SEU) tarvitsee substanssia ja pontta taakseen.

EU-maiden armeijat yhdessä antavat monin verroin leveämmät hartiat kuin oma armeijamme yksin, vaikka kuinka Hornetien korvaajiin satsaamme. Sekin pitää toki tehdä. Yhteisen puolustuspelotteen pitää olla niin suuri, että kenellekään ei tule mieleenkään ajatella hyökkäystä Suomeen tai mihinkään EU-maahan.

Suomi on ollut taistelutanner lukuisia kertoja historiassa. Hullut eivät ole valitettavasti maailmasta loppuneet. On parempi varautua, jotta rauha vihdoin pysyy.

EU-puolustus tulee rakentaa kansallisten armeijoiden pohjalle, jotka toimisivat kriisitilanteessa yhdessä ja tulisivat apuun, jos johonkin EU-maahan hyökätään. EU-puolustus ei tarkoita kansallisten armeijoiden romuttamista ja uuden ylikansallisen EU-armeijan perustamista, päinvastoin. Natossa on jo kertaalleen mietitty toimivat mallit. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan, vaan kopioida ja käyttää hyväksi todettuja ja harjoiteltuja toimintatapoja. Yhteisen puolustuksen rakentaminen on määrätietoista työtä pala palalta, joka vie aikaa. Siksi siinä ei pidä vitkutella.

En näe EU-puolustusta vaihtoehtona Natolle vaan rinnakkaisena järjestelynä. Pienen maan kannattaa hankkia kaikki turvatakuut, jotka sillä on saatavissa saman mielisiltä läntisiltä oikeusvaltioilta. Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon aikaa sitten, ja tulisi tehdä se edelleenkin. Mitään Nato-optiota ei ole enää tilanteessa, missä sitä oikeasti tarvitaan. Toivottavasti tällaista tilannetta ei koskaan tule. Ja juuri siksi – jotta sitä ei tulisi – pitäisi olla jäsen. Suomen Natoon liittyminen ei kuitenkaan ole eurovaalikysymys. Euroopan parlamentti ei siitä päätä vaan Suomen eduskunta ja Naton jäsenet. Valitettavasti kysymys ohitettiin nyt pidetyissä eduskuntavaaleissa.

Turvallisuuspolitiikan täytyy elää ajassa. Kyberturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, jottei yhteiskuntaamme voida lamauttaa verkon kautta. Suomella on paljon osaamista annettavanaan tähän. Helsinkiin perustettu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on tärkeä askel tällä tiellä. Ennaltaehkäisevissä toimissa pitää olla kuitenkin tarkkana, että yksityisyyden suojaa ja sananvapautta ei loukata.

Mikko Ohela

Mikko Ohela

Mikko Ohela on EU-asioihin erikoistunut konsulttiyrittäjä ja valtiotieteen maisteri.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt