Lääketieteen tohtori ja professori Juhani Knuuti tyrmää Turun Sanomien blogikirjoituksessaan useita myyttejä rokotteista. Knuuti huomauttaa, että itseään rokotevastaisiksi kutsuvat syyllistyvät usein argumentaatiovirheisiin.
Knuuti kertoo, että toisin kuin rokotetutkimuksissa, laajassa rokotekampanjassa ei ole olemassa toista vertailuryhmää. Tällöin on vaarana, että normaalit sairastumiset ja kuolemat, jotka tapahtuisivat joka tapauksessa, yhdistetään perusteettomasti rokotteisiin.
– Suomessa kuolee reilu tuhat ihmistä joka viikko. Nämä kuolemat tapahtuvat sekä ennen väestön rokottamisen alkamista että sen jälkeen. Emme voi tietenkään päätellä, että rokotuksen jälkeen tapahtuvat kuolemat liittyisivät rokotuksiin, Knuuti kommentoi.
Tällaista argumentaatiota on Knuutin mukaan esiintynyt etenkin HPV-rokotteen suhteen, jota rokotevastaiset tahot ovat syyttäneet useista eri sairauksista. Tutkimusten mukaan HPV-rokotteen saaneilla ei kuitenkaan ole ollut enemmän sairastumisia kuin rokottamattomilla.
Knuuti nostaa esiin myös koronarokotteen ja sen sivuvaikutukset, joita on rokotevastaisten toimesta pyritty käyttämään argumenttina koko rokotetta vastaan. Knuuti muistuttaa, että kaikilla rokotteilla on sivuvaikutuksia, ja esimerkiksi injektiokohdan arkuus, flunssan tyyppiset oireet ja kuumereaktio kertovat rokotuksen toimivan ja aiheuttavan toivotun reaktion immuunijärjestelmässä.
On todennäköistä, että toisen rokoteannoksen jälkeen sivuvaikutukset tulevat olemaan voimakkaampia. Tämäkin reaktio on toivottu, siltä se on merkki voimakkaammasta immuunireaktiosta.
Knuuti myöntää, että monissa maissa vanhainkodeissa on annettu koronarokote erittäin vanhoille potilaille, joille sivuvaikutuksena syntynyt kuume on voinut olla kohtalokas. Tämän vuoksi kaikista huonokuntoisempien potilaiden rokottamisen mielekkyyttä on jouduttu harkitsemaan. Tämä ei Knuutin mukaan ole kuitenkaan merkki rokotteen vaarallisuudesta.
Eräs yleinen argumentaatiovirhe on myös se, että näytön puuttumista pidetään tehon puuttumisena. Tämä on näkynyt Knuutin mukaan disinformaation leviämisenä sosiaalisessa mediassa, jossa monet ovat väittäneet, että rokote ei estä koronaviruksen tarttumista ja leviämistä. Aiheesta ei ole vielä saatavilla varmaa dataa.
– Useimmiten tarttuvien tautien osalta rokotuksilla on saavutettu myös tartuttavuuden esto. Pian nähdään onko tämä ilmiö olemassa myös nykyisillä Covid-19-rokotuksilla, Knuuti toteaa.
Lopuksi Knuuti kertoo, että rokotukset ovat ainoa tehokas keino laumasuojan saavuttamiseksi. Hyödyt painavat vaakakupissa selvästi mahdollisia haittoja enemmän.
– Rokotusten teho on osoittautunut erinomaiseksi oireisen infektion, vakavan taudin ja kuolemien estossa, Knuuti tiivistää.
