Verkkouutiset

EN saattaa lieventää Venäjä-pakotteita – ”Kremlin kiristystä”

Venäjä haluaisi säilyttää paikan Euroopan neuvostossa, mutta viis veisaa sen päätöksistä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Euroopan neuvoston (EN) parlamentaarinen yleiskokous päättänee Venäjän äänioikeuden palauttamisesta maanantaina alkavassa istunnossaan Strasbourgissa.

Venäjän edustajien äänioikeutta rajoitettiin Venäjän vallattua Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014.

Kysymys Venäjän asemasta EN:ssa herättää voimakkaita ristiriitoja. Venäjä on jäädyttänyt jäsenmaksunsa EN:lle ja toistuvasti uhannut eroavansa järjestöstä, ellei sen vaatimuksiin suostuta. Äänioikeuden palauttamisen kannattajat korostavat mielellään vuoropuhelun tärkeyttä, kun taas vastustajat varoittavat alistumisesta Venäjän kiristykseen ja kyyniseen manipulointiin.

Vastustajat muistuttavat myös siitä, että äänioikeuden rajoittamisen peruste ei ole poistunut. Krim on jo kuudetta vuotta venäläisjoukkojen miehittämä, ja vastoin kansainvälistä oikeutta Venäjä on pysyttänyt alueelle oman hallintonsa.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan laajin ja vanhin yhteistyöjärjestö, jonka ytimessä ovat olleet ihmisoikeudet ja oikeudellinen yhteistyö. Jos Venäjälle annetaan nyt periksi, moni pelkää järjestön uskottavuuden näissä perinteisissä ydintehtävissään rapautuvan.

– Tämä merkitsee Euroopan neuvoston kuolemaa. Järjestö on menettänyt olemassaolonsa oikeutuksen, EN:n rooliin ihmisoikeuksien puolustajana viitannut Viron entinen presidentti Toomas-Hendrik Ilves jyrähti toukokuussa Tallinnassa.

Myös Viron nykyinen presidentti Kersti Kaljulaid oudoksuu Venäjän ottamista takaisin EN:n täysivaltaiseksi vaikka, maa on Vladimir Putinin luotsaamana rikkonut toistuvasti itse antamiaan lupauksia ja syyllistynyt kansainvälisen oikeuden räikeisiin loukkauksiin.

”Kremlin kiristykseen ei saa alistua”

Jos parlamentaarinen yleiskokous yksipuolisesti myöntyy Venäjän vaatimuksiin, kyse on kiristyksestä – ei vuoropuhelusta, vastustajat muistuttavat. Venäjän paluu täysivaltaiseksi EN:n jäseneksi tarkoittaisi heidän mukaansa myös maan järjestelmällisten ihmisoikeusloukkausten tosiasiallista hyväksymistä. Se voisi heidän mielestään yllyttää Venäjää sivuuttamaan ihmisoikeudet omassa toiminnassaan.

Osa edustajista pelkää, että parlamentaarinen yleiskokous luopuu nyt käytännössä myös oikeudestaan määrätä pakotteita EN:n yksittäiselle jäsenvaltiolle. Jos niin tapahtuu, Venäjä saattaa ottaa valtuuskuntaansa jäseniä myös laittomalta miehittämältään Krimiltä ilman seuraamuksia.

Toisin kuin läntisissäkin tiedotusvälineissä on usein kerrottu, edes venäläiset kansalaisjärjestöt eivät suinkaan yksimielisesti toivo maansa täysivaltaisen aseman palauttamista EN:n työskentelyssä.

– Lepyttelemällä vakavaa kansainvälisen oikeuden rikkomusta ja sivuuttamalla Venäjän ihmisoikeusvelvoitteet Euroopan neuvosto laukaisee järisyttäviä seurauksia kansainvälisille turvaamismekanismeille. Pitkällä aikavälillä tällaiset toimet eivät voi olla vahingoittamatta maatamme, Venäjän tunnetuin ihmisoikeusjärjestö Memorial toteaa kannanotossaan.

Memorial on yhdessä noin 40 muun eurooppalaisen kansalaisjärjestön kanssa esittänyt vetoomuksen, jonka mukaan EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen ei tulisi nyt lieventää Venäjälle asettamiaan pakotteita. Jos niin tapahtuisi, järjestö toimisi niiden mukaan omien periaatteidensa vastaisesti ja tulisi tosiasiallisesti hyväksyneeksi Venäjän toimet Ukrainassa.

Päätöslauselman vastustajat muistuttavat, että Venäjä ei ole ainakaan toistaiseksi noudattanut ensimmäistäkään EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen Ukrainaa koskevaa päätöslauselmaa. Kun niin ei ole tähän mennessäkään tapahtunut, miksi tilanne Venäjälle tehtävien myönnytysten myötä muuttuisi, he kysyvät.

Useat eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat vielä viime hetkellä kehottaneet kansalaisia vetoamaan maidensa valtuuskuntiin, jotta Venäjän paluu yleiskokouksen täysivaltaiseksi jäseneksi kyettäisiin estämään.

Suomen valtuuskunnan jäseniä EN:n parlamentaarisessa yleiskokouksessa ovat kansanedustajat Tarja Filatov (sd.) ja Kimmo Kiljunen (sd.), Anne-Mari Virolainen (kok.), Petri Honkonen (kesk.) ja Minna Reijonen (ps.).

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)