Australialainen puolustus- ja tiedusteluasiantuntija ei usko Venäjän aloittavan juuri nyt massiivista maahyökkäystä Ukrainaan, jonka rajojen läheisyyteen Venäjä on keskittänyt valtavan määrän sotilaita ja kalustoa.
– Todennäköisin alkuvaiheen skenaario on se, että Venäjä tekee lisää lamauttavia kyberhyökkäyksiä, arvioi Australian kansallisen yliopiston strategian emeritusprofessori Paul Dibb.
Ukrainaa vastaan tehtiin viime viikolla kyberhyökkäys, joka kaatoi muun muassa ulkoministeriön ja useiden muiden valtion virastojen verkkosivustot. Ukrainan mukaan Venäjä oli kyberhyökkäyksen takana.
– Henkilökohtainen näkemykseni on, että se (uusi hyökkäys) voi alkaa, niin kuin se alkoi Krimillä, kyberhyökkäyksellä, Dibb sanoo Australian yleisradio ABC:lle.
– Ja myönnettäköön, että venäläiset ovat erittäin hyviä kybertoimissa, eräitä maailman parhaista.
Hänen mukaansa kyberhyökkäyksillä voitaisiin mahdollisesti katkaista sähköt ja energian toimitukset talvella. Venäjä voisi levittää disinformaatiota ja propagandaa Ukrainan venäläisväestölle ja yllyttää heitä erilaisiin kumouksellisiin operaatioihin.
Dibb on aikaisemmin toiminut muun muassa puolustusministeriön apulaisministerinä ja sotilastiedustelutehtävissä.
Vaikka Ukrainan tilanne on vaarallinen, hän ei usko Venäjän tavoittelevan koko Ukrainan valtaamista.
– Tehdäänpä yksi asia selväksi, (Vladimir Putin) ei yritä hyökätä ja miehittää koko Ukrainaa – Ukrainassa on 44 miljoonaa ihmistä, Dibb toteaa.
Analyytikoiden mukaan todennäköisempi skenaario on Venäjän rajoitettu hyökkäys Itä-Ukrainan separatistien hallitsemille alueille, jotka se valloitti vuonna 2014.
Dibb arvioi, että Putin voisi myös tehdä rajoitetun hyökkäyksen Kaakkois-Ukrainaan liittääkseen teollisuusrikkaan Donbassin alueen Venäjän miehittämään Krimiin.
– On olemassa todisteita siitä, että Venäjä siirtää lisää joukkoja Venäjän Kaukoidästä Vladivostokin ympäriltä Ukrainan pohjoispuolella olevalle alueelle.
– Näkemykseni mukaan, jos Putin aikoisi tehdä edes osittaisen sotilaallisen hyökkäyksen, näkisimme näiden joukkojen lisääntyvän seuraavien päivien ja viikkojen aikana.
Venäjä on esittänyt Yhdysvalloille ja Natolle kovia vaatimuksia. Venäjä muun muassa haluaa, että Nato ei enää laajene itään ja että se poistaa joukkojaan ja harjoituksiaan Itä-Euroopasta. Venäjä myös vaatii, että Ukrainaa ei oteta Naton jäseneksi. Länsimaat eivät ole suostuneet vaatimuksiin.
Lännen ja Venäjän viime viikolla käymät diplomaattiset neuvottelukierrokset eivät saaneet aikaan läpimurtoa. Välit ovat edelleen kireät, ja tilanteen pelätään eskaloituvan Ukrainan tilanteen vuoksi. Venäjä ei ole suostunut lieventämään tilannetta Ukrainan rajalla. Venäjä on kiistänyt suunnittelevansa hyökkäystä.
Tällä viikolla Venäjä on lisännyt läsnäoloaan Ukrainan lähellä, kun joukkoja on saapunut Valko-Venäjälle helmikuussa suunniteltuja sotaharjoituksia varten.
Länsimaiden ja Ukrainan tiedustelupalvelut ovat varoittaneet Venäjän hyökkäysvalmisteluista. Venäjän pelätään aloittavan hyökkäyksen Ukrainaan minä hetkenä hyvänsä.
Curtin Universityn turvallisuuspolitiikan asiantuntija Alexey Muraviev on samoilla linjoilla Dibbin kanssa. Muravievin mukaan Venäjän prioriteetti ei ole Ukrainan miehitys, vaan sen lännelle esittämien sopimusten täyttyminen Naton laajentumisen estämiseksi itään.
– Venäjälle Ukrainan miehittäminen ei ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä tai toisella sijalla. Venäläiset ovat kiinnostuneempia konsensuksesta Washingtonin ja Brysselin kanssa, Muraviev sanoo.
