Loppuvaiheen munuaissairautta potevia joudutaan usein hoitamaan dialyysillä, mutta parempiin tuloksiin päästään munuaissiirrolla, jos se osoittautuu mahdolliseksi, kertoo Uutispalvelu Duodecim.
Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella munuaissiirron saaneet elävät pitempään myös silloin, kun siirteen toiminnassa ilmenee ongelmia.
Suomalaisaineistoon perustuvat tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja niiden perusteella munuaissiirron saaneet potilaat elävät toimenpiteen jälkeen keskimäärin 16 vuotta. Dialyysihoidossa jatkavat elävät vain keskimäärin kolme vuotta.
Munuaissiirteen toiminnan lakatessa silloinkin ennuste oli parempi kuin pelkässä dialyysihoidossa jatkavien. Tällöin potilaat elivät keskimäärin 12 vuotta toimenpiteestä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 2[nbsp]400 tyypin 1 diabetesta sairastavaa, joiden munuaissairaus oli edennyt loppuvaiheeseen. Tällaisten potilaiden ennuste on Suomessa parantunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana.
Yleisin kuolinsyy oli sydän- ja verisuonitaudit (45 prosenttia) sekä infektiot (18 prosenttia). Infektiot olivat yleisempiä dialyysipotilailla.
Dialyysihoidossa munuaisten vajaatoimintaa potevan verestä poistetaan kuona-aineita, jotka normaalisti poistuisivat munuaisten avulla. Suomessa noin 1[nbsp]800 henkilöä saa dialyysihoitoa.
Munuaissiirto olisi kroonista munuaistautia sairastaville paras hoito, mutta monien muiden sairauksiensa takia vain noin neljäsosa dialyysipotilaista voi saada munuaissiirron.
Onkin mahdollista, että erot potilaissa selittävät osan nyt saaduista tuloksista. Suomessa tehdään noin 240 munuaissiirtoa vuosittain.
