X
SULJE MAINOS
Teollisuuskeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto Helsingin Etelärannassa. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Elinkeinoelämä vaatii hakeutumista uudestaan EU:n ytimiin

Suomen tulee EK:n mukaan puolustaa maamme ja taloutemme etua Euroopan unionissa.

– Juuri siksi tulee pyrkiä nykyistä päättäväisemmin niihin ytimiin, joissa EU:n talouspolitiikan isot linjavalinnat tehdään. Olennaista on aloittaa vaikuttaminen ennakoiden ja riittävän ajoissa. Suomalainen elinkeinoelämä julkisti tänään omat näkemyksensä kansalliseen kannanmuodostukseen ja eurooppalaiseen vaikuttamiseen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportissa todetaan.

EU:ssa valmistaudutaan ottamaan kantaa koronanjälkeiseen talous- ja finanssipolitiikkaan. Polttavia kysymyksiä ovat mm. EU:n yhteisvelka, omat varat ja verotusoikeus.

EK julkisti torstaina elinkeinoelämän esitykset siitä, millainen talouspolitiikka ajaisi uudessa tilanteessa parhaiten Suomen ja kansantaloutemme etua.

Linjaukset on laadittu EK:n hallituksen jäsenen Timo Ritakallion johtamassa työryhmässä yhteistyössä Kimmo Alkion, Harri Bromanin, Henrik Ehrnroothin, Tuuli Koivun ja Risto Murron kanssa. Työssä hyödynnettiin myös kahden arvostetun ekonomistin Johnny Åkerholmin ja Nicolas Véronin analyysia.

– Elinkeinoelämä korostaa EU:n talouspolitiikassa jäsenmaiden omaa vastuuta ja markkinakuria sen kannustimena, tiivistää Ritakallio.

Hänen mukaansa EU:n jäsenmaiden budjettisääntöjä on syytä päivittää realistisemmalle pohjalle, tähtäimessä jokaisen maan vahvempi vastuu omasta taloudesta.

– Markkinakuri on paras kompassi ohjaamaan vastuulliseen taloudenpitoon, mutta se edellyttää pankkiunionin viimeistelyä ja maiden hallitun velkajärjestelyn mahdollisuutta. Edellytyksiä yhteisen verotuksen tai pysyvän yhteisen velanoton aloittamiselle ei ole näkyvissä. Sama koskee elpymisrahoituksen pysyvää käyttöä, Ritakallio sanoo.

Hän muistuttaa, että budjettisäännöt ovat vain yksi osanen EU:n talouspolitiikan kokonaisuudessa.

– Esimerkiksi verotusoikeuden antaminen EU:lle voisi muuttaa unionin suuntaa paljon merkittävämmin, ja sen vuoksi muutoksen mahdolliset vaikutukset tulisi ymmärtää syvällisesti ennen kuin sellaista voitaisiin hyväksyä.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan, jotta Suomi pystyy aidosti osallistumaan EU:n uudistamiseen, tarvitsemme uuden aktiivisen otteen EU-vaikuttamisessa. Tämä koskee niin poliittisia päättäjiä, virkamiehiä kuin elinkeinoelämää.

– Suomen on hakeuduttava uudestaan EU:n päätöksenteon sisäpiiriin ja ytimiin – niin taloudessa kuin muillakin politiikkalohkoilla. Vaikutetaan yhdessä Suomen etu edellä mutta rakentavalla ja ratkaisuhakuisella otteella, Häkämies sanoo.

– Olennaista on vaikuttaa etupainotteisesti, eikä odottaa isompien tai aktiivisempien jäsenmaiden avauksia. Siitä syystä juuri nyt on viimeinen hetki aloittaa kansallinen keskustelu EU:n talouspolitiikan tulevista prioriteeteista ja uusista pelisäännöistä, Häkämies kannustaa.

Tutustu raporttiin: Yhteistä vai omaa vastuuta? Elinkeinoelämän valintoja EU:n talouspolitiikassa (.pdf)

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt