Vaikka kaikissa talouskriiseissä on omat erikoisuutensa, on niissä Mauri Kotamäen mukaan paljon samaakin.
– Yksi Suomen tapauksessa ihan uskottava skenaario voisi olla, että koronakriisi olisi voimakkuudeltaan verrannollinen finanssikriisiin, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa Taloustaidon blogissaan.
Hän muistuttaa vientilaman kestäneen vuosien 2008-2009 finanssikriisissä kuuden vuosineljänneksen ajan – siis puolitoista vuotta. Kriisin akuutin vaiheen jälkeen Suomen viennin arvosta oli kadonnut lähes 30 prosenttia. Finanssikriisiä edeltävä taso saavutettiin vasta vuoden 2017 lopulla.
– Laman varjo oli pitkä, mikä osoittaa, ettei Suomen kansantalous ole sitä dynaamisinta sorttia, Mauri Kotamäki sanoo.
– Ehkä tällä kertaa asiat ovat eri tavalla. Mutta kenties eivät kuitenkaan ihan kokonaan. Finanssikriisi kosketti kaikkia maailman maita ja niin koskettaa koronakriisikin, hän jatkaa.
Vientisektorilla tulee Kotamäen mukaan riittämään haasteita. Vaikka tilanne näyttääkin nyt kohtalaiselta, saattavat Suomen ongelmat olla hänen mukaansa vasta edessäpäin.
Viennin tilasta on nähty jo huolestuttavia merkkejä. Esimerkiksi Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen huomautti torstaina toukokuun olleen toiseksi huonoin vientikuukausi noin 10 vuoteen.
– Kuljetusvälineet lähes -70%, öljytuotteet -52%, metsäteollisuus yli -25%, koneet ja laitteet yli -20%, Sorjonen listasi karuja lukuja.
Mauri Kotamäki muistuttaa Suomen Pankin laskelmien varoittaneen ensi vuonna heikkenevästä kustannuskilpailukyvystä.
– Valitettavasti Suomen yhteiskunta ei vieläkään ole sopeutunut euroaikaan, jossa ulkoiset devalvaatiot ovat poissa työkalupakista. Kustannuskilpailukyky on varmistettava maan sisällä sopimalla. Ja kuten tiedämme, se on hyvin vaikeaa, hidasta ja tuloksetkin ovat epävarmuuden peitossa, Kotamäki toteaa.
Mitä pitäisi sitten tehdä, jos vientisektori ajautuu vaikeuksiin loppuvuodesta?
– Yksi looginen vastaus on kustannuskilpailukyvyn kohentaminen, Kotamäki vastaa.
Hänen mukaansa harjoitus voisi olla ”helppokin”. Kotamäki tarjoaa yksinkertaista reseptiä.
– Palkansaajat sitoutuisivat maltillisiin palkankorotuksiin ja samanaikaisesti kohennettaisiin ostovoimaa ansiotuloverotusta madaltamalla. Päättäjille tämä voisi tosin olla vaikea paikka, koska se tarkoittaisi maailman toiseksi korkeimpien julkisten menojen sopeuttamista, jotta julkisen talouden tasapaino säilyisi.
Tavaravienti toukokuussa -30.9% y/y. Toiseksi huonoin vientikuukausi noin 10 vuoteen. Kuljetusvälineet lähes -70%,
öljytuotteet -52%, metsäteollisuus yli -25%, koneet ja laitteet yli -20%. @SuomenTulli pic.twitter.com/UQmhUOU5QC— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) July 9, 2020
