Verkkouutiset

Ylimitoitetut kielivaatimukset ovat EK:n mukaan este työllistymiselle

Elinkeinoelämän mukaan ulkomaisten huippuosaajien ylimitoitetut suomen kielen vaatimukset ovat suurin este työllistymiselle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toteuttamassa vetovoimakartoituksessa selvitettiin Suomeen muuttaneiden ulkomaisten osaajien näkemyksiä siitä, millaista täällä on tehdä uraa ja elää arkea.

Työpaikkojen korkeat suomen kielen osaamisvaatimukset koettiin ylivoimaisesti suurimpana esteenä sekä omalle että mukana muuttavan puolison työllistymiselle. Sen sijaan turvallista elinympäristöä, korkeatasoista koulutusta sekä yritysten työkulttuuria pidettiin Suomen vahvuuksina.

EK:n vetovoimakartoitus toteutettiin marraskuussa 2021 tehdyllä kyselyllä, johon vastasi noin 70 ulkomailta muuttanutta yritysjohtajaa, huippuosaajaa ja opiskelijaa. Kartoitus toteutettiin yhteistyössä EK:n International Business Club eli ICB-verkoston kanssa, joka koostuu Suomessa uraa tekevistä kansainvälisistä yritysvaikuttajista.

Kartoituksen mukaan Suomeen muuttoa harkitessa suurimpana ongelmana nähdään työmarkkinoille sisään pääsemisen ja urapolun rakentamisen; sekä itselle että mukana muuttavalle puolisolle. Sen sijaan suomalainen työkulttuuri näyttäytyy monelle ulkomaalaiselle myönteisenä.

Asuinpaikkana Suomen heikkoudet liittyvät korkeisiin elinkustannuksiin. Monet kokivat myös pääsyn ammatillisiin ja sosiaalisiin verkostoihin hankalana. Turvallisuus sekä työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino puolestaan koettiin Suomen vahvuuksiksi.

Ylivoimaisesti merkittävin este ulkomaisten osaajien työllistymiselle ovat liian tiukat suomen kielen osaamisvaatimukset. Ylimitoitetut kielitaitovaatimukset korostuivat myös avovastauksissa.

Suomelle vahvuuksina nähdään koulutuksen korkea laatu sekä yleinen luottamus viranomaisiin.

– Globaali kilpailu parhaista osaajista kiihtyy entisestään. Nyt pitää kääntää kaikki kivet, jotta Suomi pärjää osaajien houkuttelussa, sanoo EK:n International Business Club -verkoston puheenjohtaja Miriam Holstein, joka työskentelee Bayer Nordicilla Turussa.

Hänen mukaansa yksi konkreettinen keino on suomalaisten työnantajayritysten omissa käsissä.

– Kannustan yrityksiä harkitsemaan suomen kielen tarvetta ennakkoluulottomasti aina kulloisenkin työtehtävän ja position mukaan. Tämä on tärkeää siitäkin huolimatta, että työntekijän itsensä kannalta on toki suositeltavaa opetella kohdemaan kieltä, Holstein toteaa

EK perusti vuonna 2019 International Business Club (IBC) -verkoston, joka koostuu Suomeen muuttaneista kansainvälisistä yritysjohtajista ja huippuosaajista. Tavoitteena on saada näiden vaikuttajien ääni kuuluviin päättäjien suuntaan ja julkisessa keskustelussa, kun haetaan keinoja parantaa Suomen vetovoimaa ulkomaisten osaajien, yritysten ja investointien kohdemaana.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)