Oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkö Matti Marttunen katsoo, että korkeimman oikeuden esittelijäneuvos Ville Hinkkanen teki ”oikean ja tarkan havainnon, joka vaatii korjaustoimenpiteitä”.
Hinkkanen huomasi, että sote-uudistuksen toimeenpanolailla kumottiin kansanterveyslain ja erikoissairaanhoidon lait jo eilen 1. heinäkuuta, vaikka ne oli tarkoitus kumota vasta hyvinvointialueiden aloitettua vuonna 2023.
– Mielenkiintoni kohdistuu siihen, miten korjaus tehdään; onhan kyse eduskunnan jo hyväksymästä ja jo vahvistetusta laista. Hyvä esimerkki, miksi laajat lakiuudistukset pitää valmistella huolella, perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvoksena aiemmin työskennellyt Matti Marttunen kirjoittaa Twitterissä.
Sosiaalioikeuden yliopistonlehtorina elokuussa aloittava Pauli Rautiainen katsoo, että sote-lakipaketti käsiteltiin eduskunnassa liian nopeasti.
– Hyvä esimerkki, kuinka tällä vaalikaudella eduskunnan läpi on virrannut isoja paketteja vähän liian sutjakasti, Pauli Rautiainen vastaa Marttuselle.
Rautiaisen mielestä myös oppivelvollisuuslaki olisi pitänyt perata tarkemmin, kuten sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) perustellusti sivistysvaliokunnan pöytäkirjaan kirjasi.
– Peiliin katsomisen paikka tapahtumissa on eduskunnalla, Rautiainen näkee.
Lain korjaamiseen kaksi vaihtoehtoa
Ville Hinkkanen kertoo, että ennen hallituksen esityksen antamista esitysluonnokset käydään pääsääntöisesti läpi oikeusministeriön laintarkastuksessa.
– Laintarkastuksen eräänä tehtävänä on huomata tämäntyyppisiä virheitä. Vastuu esityksestä on kuitenkin aina valmistelevalla ministeriöllä, Hinkkanen toteaa Twitterissä.
Jos hallituksen esitys on ehditty antaa, korjaukset tehdään eduskunnan valiokunnissa. Jos valiokunnan mietintö on jo valmistunut, on seuraava korjauspiste tyypillisesti eduskunnan vastaus. Hinkkasen mukaan korjauksia voidaan tehdä täysistuntokäsittelyn jälkeenkin.
– Tässä vaiheessa on kuitenkin jo epävarmempaa, voidaanko korjata muutakin kuin selviä teknisiä virheitä, Hinkkanen kirjoittaa.
Hänen mukaansa lain julkaisemisen jälkeen on käytettävissä kaksi keinoa. Ensimmäinen on säädöskokoelman oikaisu, jolla voidaan korjata ilmeisiä kirjoitusvirheitä ja kirjoitusvirheisiin verrattavia selviä virheitä ja toinen uusi laki.
– Jos virhe ei ole ilmeinen kirjoitusvirhe tai kirjoitusvirheeseen verrattava, se on korjattava uudella lailla. Käytännössä tällaisia korjauksia tehdään muiden hallituksen esitysten yhteydessä sekä erillisillä niin sanotuilla korjaussarjoilla eli antamalla uusi hallituksen esitys, Hinkkanen selvittää.
Hyvä esimerkki kuinka tällä vaalikaudella eduskunnan läpi on virrannut isoja paketteja vähän liian sutjakasti. Myös oppivelvollisuuslaki olisi pitänyt perata tarkemmin kuten @paularisikko perustellusti SiV pöytäkirjaan kirjasi. Peiliin katsomisen paikka tapahtumissa eduskunnalla.
— Pauli Rautiainen (@PauliRautiainen) July 1, 2021
2⃣ Jos virhe ei ole ilmeinen kirjoitusvirhe tai kirjoitusvirheeseen verrattava, se on korjattava uudella lailla. Käytännössä tällaisia korjauksia tehdään muiden hallituksen esitysten yhteydessä sekä erillisillä ns. korjaussarjoilla eli antamalla uusi hallituksen esitys.
7/8
— Ville Hinkkanen (@VilleHinkkanen) July 1, 2021
LUE MYÖS:
Kokoomus vaatii puhemieheltä selvitystä sote-lain virheen korjaamisesta
