Euroalueen ostopäällikköindeksit laskivat maaliskuussa osin jo alle finanssikriisin tason, ilmenee IHS Markit -yhtiön ostopäälliköiden indeksistä. Palveluiden ostopäällikköindeksien pisteluku oli ennakkotietojen mukaan maaliskuussa 28,4. Kyseessä on alhaisin pisteluku sitten heinäkuun 2009, jolloin pisteluku oli vähän alle 40.
Kokonaisuudessaan ostopäälliköiden indeksi heikkeni euroalueen ennakkotietojen mukaan helmikuun 51,6 pisteestä 31,4 pisteeseen.
IHS Markitin pääekonomisti Chris Williamsonin mukaan jyrkkää laskua nähtiin etenkin euroalueella, Ranskassa ja Saksassa, joissa valtiot ovat ryhtyneet tiukempiin rajoittamistoimiin koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi. Alustavien lukujen perusteella indeksin pisteluku oli Saksassa maaliskuussa 34,5, kun pisteluvun arvioitiin aiemmin olevan noin 43,0.
Erityisen synkkiä luvut ovat myös Iso-Britanniassa, jossa ostopäällikköindeksi laski palveluiden osalta helmikuun 53,2 pisteestä 35,7 pisteeseen. Pudotus on jyrkempi kuin esimerkiksi Saksassa, jossa pisteluku oli helmikuussa 48,0.
Chris Williamsonin mukaan ”edessä on entistä todennäköisemmin taantuma, jollaista ei ole historiassa ennen nähty”.
– Tällainen lasku on tarpeeksi saattamaan talouden taantumaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämä lasku on todennäköisesti vain jäävuoren huippu siitä, mitä tulemme näkemään toisella vuosineljänneksellä, kun viruksen torjuntatoimenpiteet vaativat veronsa ja laskusuhdanne jyrkkenee, Williamson ennustaa.
EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarinen huomauttaa, että palvelut ylläpitivät euroalueen taloutta viime vuonna. Indekseissä ei ole koskaan aiemmin nähty yhtä jyrkkää romahdusta.
– Korona moukaroi taloutta kunnolla. Palvelut ylläpitivät euroalueen taloutta viime vuonna. Ei enää. Nyt ennestään heikko teollisuuskin näyttää ”hyvältä”, kun sitä vertaa palveluiden äkkipudotukseen. Kyyti alaspäin on nyt raju ja sen pituudesta ei valitettavasti ole varmuutta, Pakarinen toteaa Twitterissä.
– Palvelualojen romahdus ennätyssyvä euroalueella maaliskuussa. Teollisuuden mittari ei kerro koko synkkää todellisuutta, koska data kerätty osin ennen koronakriisin syvenemistä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
COVID-19 caused the largest collapse in business activity ever recorded in the eurozone, according to our data. The Composite Output PMI fell to 31.4, falling over 20 points and signalling a quarterly contraction of approximately -2%. More: https://t.co/hKFPEEwKhI pic.twitter.com/kT7tGWLN9p
— IHS Markit PMI™ (@IHSMarkitPMI) March 24, 2020
Korona moukaroi taloutta kunnolla. Palvelut ylläpitivät euroalueen taloutta viime vuonna. Ei enää. Nyt ennestään heikko teollisuuskin näyttää "hyvältä", kun sitä vertaa palveluiden äkkipudotukseen. Kyyti alaspäin on nyt raju ja sen pituudesta ei valitettavasti ole varmuutta. pic.twitter.com/aAXwP2QLHv
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) March 24, 2020
Palvelualojen romahdus ennätyssyvä euroalueella maaliskuussa. Teollisuuden mittari ei kerro koko synkkää todellisuutta, koska data kerätty osin ennen koronakriisin syvenemistä. https://t.co/x1Wl6ivrMr
— Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki) March 24, 2020
