Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalin kampanjoinnin aikana MSNBC-kanavan Joe Scarborough aiheutti pienen myrskyn kertomalla, että tuolloinen ehdokas Donald Trump oli toistuvasti kysynyt ulkopolitiikan neuvonantajiltaan, miksei Yhdysvallat voisi käyttää mahtavassa arsenaalissaan olevia ydinaseita.
Jonkin ajan päästä Trumpin tiedottaja kiisti tulevan presidentin kyselleen tällaista. Trumpin tultua presidentiksi hänen hallintonsa on kuitenkin päättänyt kasvattaa ja modifioida maan ydinaseita varautuen kahteen miljardiin dollariin nouseviin kustannuksiin.
Hallinto on ilmoittanut kasvattavansa Yhdysvaltain ns. pienen tuhon kapasiteettia. Suunnitelmaan kuuluu myös pienen tuhovoiman ydinaseiden kehittäminen. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi ennen marraskuun välivaaleja noin 90 miljoonaa dollaria näiden vähintäänkin Hiroshimaan toisen maailmansodan loppuvaiheessa pudotetun ydinaseen tuhovoimaa vastaavien aseiden kehittämiseen.
Trumpin hallinnon mukaan näiden aseiden tarkoitus on estää Venäjää käyttämästä taktisia ydinaseitaan Yhdysvaltain konventionaalista ylivoimaa vastaan mahdollisessa konfliktissa. Yhdysvaltain uuden ydinasesuunnitelman mukaan tällä uudella strategialla nostetaan ydinaseiden käyttökynnystä.
Uuteen strategiaan kuuluu myös Yhdysvaltain ja Venäjän välisen lyhyen ja keskimatkan ohjuksia koskevan ns. INF-sopimuksen hylkääminen.
Sopimus kieltää maita kehittämästä 500:sta 5[nbsp]500 kilometriin yltävien ohjusten kehittämisen ja testaamisen. Sopimusvuonna 1987 sillä tahdottiin vähentää sodan uhkaa erityisesti Euroopassa. Sopimuksella luotiin myös pohja maiden tuleville pyrkimyksille ydinaseiden vähentämiseksi ja keskinäisen kontrollin lisäämiseksi.
Vuonna 2015 Yhdysvaltain tiedusteluraportissa sanottiin Venäjän alkaneen kehittää INF-sopimuksen kieltäviä maasta laukaistavia ja sopimuksessa kiellettyjä ohjuksia. Venäjä on kiistänyt väitteen ja vaatinut Yhdysvaltoja esittämään asiasta todisteita. Venäjän mukaan Yhdysvallat itse rikkoo sopimusta Romaniaan ja Puolaan rakennettavia ohjustentorjuntatukikohtia koskevilla suunnitelmillaan.
Tukholmassa asioita seuraava Kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI on ollut maiden välisestä kiistasta huolissaan ja ilmaissut pelkonsa uuden ja kalliin varustelukilvan mahdollisuudesta aikana, jolloin suuria rahoja tarvittaisiin maapalloa vaivaavien ympäristö- ja köyhyysongelmien ratkaisemiseen.
Yhdysvaltain kongressissa välivaalit voittaneiden demokraattien enemmistö on kaiken aikaa vastustanut Trumpin uusia linjauksia. He arvostelevat suunnitelmien nielemiä valtavia rahamääriä ja sanovat, että Yhdysvalloilla on joka tapauksessa enemmän kuin tarpeeksi ydinaseita oman turvallisuutensa varalle.
Edustajainhuoneen asevoimakomitean puheenjohtajaksi todennäköisesti nouseva demokraattiedustaja Adam Smith on sanonut, että maan ydinasepolitiikan muuttaminen tulee olemaan hänen prioriteettinsa uutena puheenjohtajana.
Smith sanoo, että hänen mielestään republikaanien suunnitelmissa maalle hankittaisiin paljon enemmän ydinaseita kuin Yhdysvallat todellisuudessa tarvitsee. Demokraattiedustaja vaatii Trumpin hallintoa myös uudestaan neuvottelemaan ja ratkomaan riitoja Venäjän kanssa, jotta INF-sopimuksesta voidaan pitää kiinni.
Hänen mielestään Yhdysvaltain ja Venäjän tulisi yhdessä vaatia myös viime vuosina varusteluaan kasvattaneen Kiinan sitoutumista asevalvonta- ja riisuntaneuvotteluihin.
Smith tahtoo myös saada aikaan muutoksen presidentin yksinoikeuteen päättää ydinaseiden käytöstä. Nyt presidentti Trump voi edustajan mukaan periaatteessa lähettää ydinaseita matkaan yhtä helposti kuin twiittejä.
Adam Smithin haluaisi muuttaa päätöksentekoa niin, että kongressilla olisi sanansa sanottavana presidentin päätöksen. Hän tahtoo myös Yhdysvaltojen ja muiden ydinasevaltojen uudelleen sitoutuvan siihen, etteivät ne ensimmäisenä käytä ydinaseita.
