Ukrainan sotaa koskevan Minskin sopimuksen ehdot on Carl Bildtin mielestä toimeenpanna vain, jos Donbassin alueella toteutetaan mittava kansainvälinen rauhanturvaoperaatio. Tämä on hänen mukaansa lännen ja Venäjän suhteiden lientymisen edellytys.
Muun muassa Ruotsin pää- ja ulkoministerinä toiminut Bildt esittää näkemyksiään Ukrainan kriisin ratkaisemisesta johtamansa European Council of Foreign Relations -ajatushautomon julkaisemassa kirjoituksessa.
Venäjän yllättäen ilmaisema valmius keskustella YK-operaatiosta alueella voi hänen mielestään osaltaan luoda edellytyksiä Itä-Ukrainan pahasti lukkiutuneen tilanteen avaamiseen.
“Rajoitettu operaatio ei riitä”
Rajoitettu rauhanturvaoperaatio, jollaista presidentti Vladimir Putin on väläyttänyt, ei Bildtin mukaan kelpaa ratkaisuksi, vaan voisi johtaa konfliktin jäätymiseen ja lykätä Minskin sopimuksen toimeenpanoa edelleen.
– Vain laajempi operaatio, joka kattaa koko alueen, kykenee takaamaan poliittisen siirtymän toteutumisen siten, että voidaan järjestää vapaat ja rehelliset vaalit sekä luoda edustuksellisen demokratian rakenteet, joille valta on siirrettävissä, Bildt kirjoittaa.
Ratkaisuksi hän tarjoaa kansainvälistä rauhanturva- ja siirtymäoperaatiota, jonka tehtävänä olisi turvata tulitauko, järjestää vaalit ja edesauttaa hyväksyttävien hallintorakenteiden muodostamista. Operaation tulisi hänen mukaansa myös valvoa Venäjän asevoimien vetäytymistä alueelta ja huolehtia siitä, että Ukraina kykenee palauttamaan täyden suvereniteettinsa Donetskin ja Luhanskin maakunnissa, joista osa on tällä hetkellä Venäjän tukemien separatistien hallussa.
Mallina voisi Bildtin mielestä toimia esimerkiksi 1990-luvulla toteutettu UNTAS-operaatio, jonka puitteissa tietyt serbimilitanttien hallinnassa olleet entisen Jugoslavian alueet kyettiin kahden vuoden kuluessa siirtämään Kroatian täyteen valvontaan.
– Rauhanturva- ja siirtymäoperaatioon sisältyisi merkittävä sotilaallinen komponentti. Turvallisuuden kannalta sitäkin kriittisempi merkitys olisi erilaisilla siviilipoliisitoiminnoilla, jotka ulottuisivat karabinieerityyppisistä yksiköistä tavalliseen, mahdollisesti aseistettuun poliisiin. Lisäksi luonnollisesti tulisi kansainvälinen siviilihenkilöstö, joka olisi välttämätön vaalien valmistelemiseksi ja lopulta myös järjestämiseksi, Bildt arvioi.
Venäjän vaalien jälkeen?
Bildt toteaa tiedostavansa mahdolliseen operaatioon liittyvät poliittiset herkkyydet ja haasteet. Se, mitkä maat lähettäisivät joukkoja ja avainhenkilöstöä operaatioon, olisi sen onnistumisen kannalta keskeisen tärkeää.
– On tietenkin epärealistista kuvitella sotilaallista voimaa, joka kykenisi täysin purkamaan venäläiset oppositiojoukot alueella. Minkä tahansa rauhanturva- ja siirtymäoperaation onnistuminen on riippuvainen Venäjän poliittisesta tahdosta, hän korostaa.
Vaikka kunnianhimoisen rauhanturvaoperaation toteutuminen on monen mutkan takana, sellaista on Bildtin mielestä tärkeää tavoitella. Operaatiota koskeva YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma voisi hänen mukaansa olla mahdollinen ensi vuonna järjestettävien Venäjän presidentinvaalien jälkeen.
Kestävä ratkaisu Ukrainan konfliktiin on Bildtin mukaan saavutettavissa vain, jos EU:n jäsenvaltiot antavat siihen panoksensa monin eri tavoin.
– Tämä, ellei se, että kyse on vakavasta uhasta Euroopan turvallisuusjärjestelmälle, puoltaa EU:n huomattavasti nykyistä vahvempaa roolia ratkaisun löytämiseksi, hän painottaa.
Toimittaja: Heikki Hakala
