X
SULJE MAINOS
Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005-2018 yli 70 prosenttia. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Asumisen hinta työvoiman liikkuvuuden este

Asumiskustannusten voimakas nousu suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin.

Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005-2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia.

Tomihenkilökeskusjärjestö STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin.

Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa.

– Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla, STTK:n ekonomisti Antti Koskela sanoo.

Hänen mukaansa asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa.

– Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korottaminen olisi yksi keino, Koskela esittää.

Kyselyssä 28 prosenttia tuntee pelkoa asuntonsa myydyksi saamisesta ja 41 pelkää asuntonsa arvon laskua.

– Kansantaloudellisesti on kestämätöntä, että merkittävä osa työvoimasta on asumisen takia lukittu kasvavien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Muuttotappioalueilta pois lähtemisen tueksi on tarpeen selvittää vanhasta asunnosta luopumisen tukemista, Koskela sanoo.

STTK:n mielestä kaupungistumisen ja kaupunkipolitiikan käsitteet ovat osin harhaanjohtavia. Vain muutaman suuren kasvukeskuksen kasvuvauhti on nopeaa, mutta merkittävä osa kaupungeiksi määritellyistä kunnista menettää jatkuvasti asukkaita.

– Keskikokoisten kaupunkien ja maakuntakeskusten ”pitovoimasta” on välttämätöntä huolehtia, jotta elinvoimaisia kasvukeskuksia on riittävästi. Suomi ei pärjää, jos pohjoisin kasvava alue on Tampere, Koskela huomauttaa.

Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu

Rakennusteollisuuden tämän vuoden kevään kyselyn mukaan nuorista selvä enemmistö (94 %) haluaa asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnannousu ja lainansaannin vaikeutuminen vievät kuitenkin tätä tavoitetta jatkuvasti kauemmaksi.

Ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 2010-luvun aikana merkittävästi. Samalla ensiasunnon ostajien lukumäärä on pudonnut lähes 40 prosenttia.

Ekonomistin mukaan asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu.

– Nuorten kyky päästä kiinni ensiasuntoon on ratkaisevasti aiempia sukupolvia heikompi. Tämä vaikuttaa elämän eri osa-alueiden vakiintumisen viivästymiseen ja sitä kautta esimerkiksi syntyvyyteen, Koskela huomauttaa.

STTK:n kyselyyn vastasi tänä syksynä 2010 henkilöä ympäri Suomea.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt