Tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta ei pidä Ylen uutisissa uskottavana, että omikronin luonne olisi tullut päättäjille täydellisenä yllätyksenä.
– Omikronin tartuttavuus ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Tiedettiin jo deltan kohdalla, että se pystyy väistämään rokotesuojaa, ja tarttuu rokotetuista toiseen, hän sanoo.
Läsnäkoulun jatkamisessa joululoman jälkeen oli näytösluontoista kikkailun makua, sanoo Ilmonen. Lopputulos oli huono kumpaankin suuntaan. Kouluissa tartunnat leviävät oppilaasta toiseen, mutta kun tartunta on tullut, ei etäopetusta saa, paitsi hankalasti saatavalla virallisella koronatestituloksella.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta toteaa Ylelle, että päätöksenteko on sitä vaikeampaa, mitä pidempään pandemia kestää. Ja mitä enemmän lobbaus rajoituksia vastaan kiihtyy, sitä kovemman hinnan poliitikko joutuu tai pelkää joutuvansa epämieluisista ratkaisuista maksamaan.
– Nyt intressiryhmien ääni alkaa painaa, ja hallitusryhmien näkemyserot tulevat paremmin näkyviin.
Toinen asia, joka leimaa viestintää, on ikuinen ”käänne on ihan kulman takana” -puhe. Sillä on toivoa luova tarkoitus, mutta pidemmän päälle se voi kääntyä itseään vastaan.
Tynkkynen pohtii myös, voisiko ideoiden puute ja pistemäiset, reagoivat päätökset johtua siitäkin, että asiantuntijoiden kapasiteetti alkaa olla lopussa.
Virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta perää selkeitä pelisääntöjä erityisesti koulujen koronatoimiin.
Läsnäkoulujen suositus kahteen koronatestiin viikossa esimerkki siitä, miten ministereiden tai hallituksen toiveet ja tahdonilmaukset tulkitaan helposti lupauksina tai määräyksinä, vaikka toimeenpanosta ollaan vielä kaukana.
– Myös rajoitusten noudattamisen suhteen tärkeää on se, että viranomaisilta tulee yhtenäinen ja selkeä viesti käytännön asioista, alkaen siitä miten kouluissa toimitaan, millaisilla dokumenteilla saa etuuksia ja voi matkustaa, Vapalahti sanoo Ylelle.
Keskitetystä koronapäätöksestä siirryttiin viime syksynä malliin, jossa ratkaisut rajoituksista tehdään alueilla. Mallin hyvä puoli on se, että rajoituksissa voidaan huomioida paikallinen tartuntatilanne, mutta huonona puolena se, että vaihtelevissa rajoituksissa ja suosituksissa on vaikea pysyä kärryillä.
– Kokonaisjohtamisen näkökulmasta tilanne näyttäytyy sekasortoiselta. Vaikka pääministeri sanoi, ettei ota koronajohtajan viittaa, mietin, onko mahdollista, että hän irtisanoutuu siitä kokonaan, Tynkkynen pohtii.
