Käyttäytymistieteilijä ja dosentti Pilvikki Absetz on huolissaan ihmisten huolimattomasta käytöksestä koronakriisin ja -rajoitusten jatkuessa.
Isojen syntymäpäiväjuhlien järjestäminen, täpötäydessä junassa matkustaminen ilman kasvomaskia tai naapurin kylään kutsuminen on käytöstä, jota Absetz kutsuu ”koronasynniksi”.
– Koronasyntiä tapahtuu tilanteissa, joissa ihminen ei välttämättä edes muista koko koronaa. Ne voivat olla ihan pieniä asioita, mutta lisäävät kontaktien määrää, valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen ohjausryhmään kuuluva Absetz sanoo Ilta-Sanomille.
Hänen mukaansa toissa viikolla Jyväskylässä tapahtunut joukkoaltistus on tyypillinen esimerkki vakavammasta koronasynnistä. Ravintolassa 150 ihmistä osallistui opiskelijatapahtumaan, ja sen seurauksena yli sadalla todettiin koronavirustartunta.
– Se on isompi tietoinen riskinotto. Mutta suurin osa koronasynneistä on pikkusyntejä, eli tilanne tapahtuu yllättäen eikä muista ja huomaa sitä koronatilannetta siinä kohdassa.
Dosentin mukaan koronasyntiä ei aina tehdä täysin tietoisesti.
– Ihminen toimii usein automaatiolla, eli ei kiinnitä huomiota siihen, mitä hän tekee. Automaatio käynnistyy yllättävissä tilanteissa tai esimerkiksi väsyneenä, stressaantuneena tai alkoholin vaikutuksen alaisena
Moni saattaa olla myös kyllästynyt lähes vuoden kestäneeseen koronatilanteeseen.
– Varsinkin nuorille vuosi on hirvittävän pitkä aika. Ihmiset ovat tottuneet tähän tilanteeseen eivätkä välttämättä jaksa enää olla huolissaan tai rajoittaa tekemisiään. Koronaviruksen olemassaolo siis unohtuu helposti.
Koronasyntiä voi dosentin mukaan välttää varautumalla yllättäviin tilanteisiin paremmin.
– Ihmiset kuitenkin haluavat tavata toisiaan, niin olisi hyvä miettiä, miten tapaamisen voisi järjestää turvallisesti. Nythän on ollut esimerkiksi näitä piha- ja puistosynttäreitä ja kesällä ihmiset kokoontuivat ulkona.
– Olisi hyvä myös varata kasvomaskeja aina mukaan esimerkiksi yllättäviä kauppareissuja varten.
