Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on useita vaihtoehtoja, jos hän päättää ratkaista äärimmilleen kiristyneen Ukrainan tilanteen sotilaallisesti, asiantuntijat ja Kremlin sisäpiiriläiset arvioivat Financial Timesille.
Heidän mukaansa vaihtoehtoihin kuuluvat kohdennetut ohjusiskut, rajoitettu maahyökkäys ja jopa täysimittainen hyökkäys kyberiskuineen.
Venäjä on tuonut viime kuukausina ennennäkemättömän määrän joukkoja ja kalustoa Ukrainan lähelle. Samaan aikaan länsimaille on esitetty kovia vaatimuksia turvatakuista ja Naton poistamisesta itäisestä Euroopasta. Niin Ukrainan kuin Yhdysvaltojenkin tiedustelu on varoittanut Venäjän hyökkäysvalmistelujen olevan aitoja. Länsimaat ovat uhanneet Venäjää tiukoilla talouspakotteilla, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Putin on varoittanut, että hänellä on erilaisia vaihtoehtoja, jos hänen Ukrainaa ja Natoa koskeviin vaatimuksiinsa ei suostuta. Putin kiistänyt hyökkäysvalmistelut. Hän on kuitenkin todennut, että Venäjä on valmis käyttämään ”asianmukaisia sotilasteknisiä toimenpiteitä reagoidakseen ankarasti vihamielisiin toimiin”.
– Kaikista johtajista Putinilla on ylivoimaisesti parhaat näytöt voimankäytöstä poliittisten päämäärien saavuttamiseksi, sanoo CNA-ajatushautomon Venäjä-ohjelman johtaja Michael Kofman.
– Kuinka monta hyökkäystä hänen on suoritettava Ukrainassa, jotta ihmiset uskovat, ettei hän bluffaa?
Rajoitettu hyökkäys
Kahden Putinin pitkäaikaisen lähipiiriläisen mukaan Venäjä toimisi Ukrainan kohdalla todennäköisesti samalla tavalla kuin Georgiassa vuonna 2008 hankkiessaan oikeutuksen sodalle. Venäjä vastasi tuolloin Tbilisin yrityksiin turvata Moskovan tukemien kapinallisten hallussa olevia alueita maahyökkäyksellä, jota tuettiin ilma-, tykistö- ja kyberiskuin.
Heidän mukaansa Venäjä lavastaisi konfliktin Ukrainan kanssa voidakseen suojella maan itäosassa sijaitsevan Donbassin alueen venäjänkielistä väestöä väitetyltä Ukrainan aggressiolta.
Itä-Ukrainan separatistit ovat perustaneet Donbassin alueelle Donetskin ja Luhanskin niin kutsutut ”kansantasvallat”. Venäjä on johtanut separatistijoukkoja koko konfliktin ajan ja käyttänyt alueella olevia omia joukkojaan kukistaakseen Ukrainan joukot vuosina 2014 ja 2015, mikä sai Kiovan tekemään myönnytyksiä rauhanneuvotteluissa.
Venäjän tämänhetkisistä joukkojen keskityksistä Ukrainan rajalla puuttuu täysi logistinen tuki (ammusvarastot, kenttäsairaalat ja veripankit), joka on tarpeen pidempää operaatiota varten. Länsimaiden viranomaisten mukaan Venäjä on kuitenkin siirtämässä näitä lähemmäs Ukrainan rajaa.
– Jos he haluavat lisätä tämän nopeasti hyökkäystä varten, he voivat tehdä sen lyhyellä varoitusajalla, sanoo Foreign Policy Research Institute (FPRI) -ajatushautomon tutkija Rob Lee.
Kohdennetut ilmaiskut
Rand Corporationin vanhemman politiikan tutkija Dara Massicotin mukaan Venäjä voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Ukrainan asevoimille tekemällä ilmahyökkäyksiä etulinjaa, sotilaslaitoksia ja kriittistä infrastruktuuria vastaan.
– Vaikka Venäjän ilmavoimat ei ole toiminut vihamielistä ilmapuolustusta vastaan Georgian sodan jälkeen, Venäjällä on runsaasti risteily- ja ballistisia ohjuksia, joita voidaan käyttää joko Mustaltamereltä tai Venäjän kotikamaralta käsin. Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmällä olisi vaikeuksia selviytyä tästä, Massicot sanoo.
Analyytikot eivät usko Venäjän aloittavat täysimittaista hyökkäystä, koska se vaatisi valtavasti joukkoja ja aiheuttaisi todennäköisesti suuria tappioita.
