Aktiivimallista luovutaan tämän syksyn aikana. Ei ole kuitenkaan viisasta luopua aktivoinnista. Roope Uusitalon tutkimusryhmän tulokset aktiivimallin vaikutuksista ovat tärkeää luettavaa. Otsikoihin päätyi vain se, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia ei voida osoittaa. Raportin syvällisempi lukeminen kuitenkin osoittaa, että selvää aktivointia tapahtui sekä työnhaun että työvoimapalveluihin hakeutumisen suhteen. Tätä myönteistä vaikutusta ei pidä unohtaa.
Keskeinen syy siihen, että konkreettisia myönteisiä vaikutuksia ei kyetty osoittamaan on se, että verrokkiryhmää ei ollut. Tämä ei ole sen enempää tutkijoiden kuin aktiivimallin laatijoidenkaan vika. Perustuslaki estää Suomessa sellaisen kokeilun, joka koskettaa työttömiä eri tavalla. Perustuslaki ei siis mahdollista esimerkiksi sitä, että aktiivimallin leikkuri olisi käytössä Varsinais-Suomessa, mutta ei olisi käytössä Pirkanmaalla. Vain tällaisen kokeilun kautta voitaisiin aidosti verrata kannustinvaikutuksia. Oli siis alusta asti selvää, että kiistattomia tutkimustuloksia ei saada.
Aktiivimallin aikana ansiosidonnaisella työttömyysturvalla ja peruspäivärahalla olleiden työttömien työttömyyden kesto lyheni. Tämä on huomattava saavutus. Nopeampi työllistyminen parantaa työttömän toimeentuloa ja lyhyempi työttömyysaika on kansantaloudelle iso voitto. On kuitenkin mahdotonta sanoa johtuiko tämä aktiivimallista vai ylipäätään hyvästä työllisyystilanteesta. Todennäköisesti molemmista. Kysymykseen on yhtä vaikea vastata kuin siihen, onko Huuhkajien aiempaa parempi menestys seurausta valmentajan vaihdosta vai pelaajien kehittymisestä?
Toinen merkittävä muutos aktiivimallin aikana oli työttömien kasvava halukkuus työvoimapoliittiseen koulutukseen, työharjoitteluun ja muihin te-palveluihin osallistumiseen. Myös halukkuus ottaa vastaan lyhyitä työsuhteita kasvoi. Näin aktivoitumalla pystyi välttämään aktiivimallin leikkurin. Palveluihin hakeutuminen oli myös aktiivisempaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja peruspäivärahaa saavien keskuudessa.
Näistä tuloksista voi kääntäen lukea sen, että aktiivimalli ei kyennyt aktivoimaan työmarkkinatuen saajia. Tämä tulos on itse asiassa hälyttävä. Osa työttömistä on jo pudonnut niin kauaksi työmarkkinoista, että taloudellinen porkkana tai keppi ei enää vaikuta heidän työllistymiseensä. Heidän kohdallaan korostuu tarve yksilöllisiin palveluihin, joita kuntakokeilu tarjoaa. Useimpien polku takaisin työelämään on pitkä ja se vaatii erilaista kuntoutusta. Joillekin oikea paikka on eläköityminen.
Johtopäätöksenä aktiivimallista on se, että taloudellisella kannustimella voidaan parhaiten vaikuttaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien työllistymiseen ja jonkin verran myös peruspäivärahaa saavien työllistymiseen. Sen vuoksi kannustimet ja työnvälityksen panostukset kannattaa laittaa juuri työnsä menettäneiden ja vastavalmistuneiden työllistymiseen. Ansiosidonnainen työttömyysturva on Suomessa tasasuuruinen 400 päivää ja sitten tulee jyrkkä pudotus peruspäivärahalle. Kannustinvaikutus tulee siis vasta 1,5 vuoden työttömyyden jälkeen, mikä on ehdottomasti liian myöhään. Tutkimukset osoittavat, että jo puolen vuoden yhtäjaksoinen työttömyys lisää merkittävästi riskiä ajautua pitkä-aikaistyöttömäksi ja jopa pysyvästi työvoiman ulkopuolelle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista siten, että aivan alussa työttömyyskorvaus olisi nykyistä korkeampi, mutta laskisi työttömyyden pitkittyessä siten, että kannustinvaikutus toimisi jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tämä malli lisäisi välittömästi työllisten määrää useilla tuhansilla ja pelastaisi monia ihmisiä valumasta pitkä-aikaistyöttömyyteen.
