Tuoreimmassa kyselyssä 37 prosenttia yrityksistä kuvailee tunnelmia pessimistiseksi, kun vielä kesäkuun aikana luku oli 27 prosenttia.
Hyvä työllisyys kannattelee jossain määrin taloutta, mutta kipupisteenä on pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso sekä yritysten rekrytointivaikeudet.
Kasvavat korkomenot ja kiristynyt rahoituspolitiikka heikentävät investointihaluja, mutta Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan kyselytulokset eivät toistaiseksi tue tulkintaa ainakaan syvemmästä taantumasta.
Tunnelmat ovat synkimmät kaupan toimialalla ja rakentamisessa. Molemmilla toimialoilla selvästi yli puolet vastaajista luonnehti oman toimialan tunnelmaa pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi.
Toimialoista myönteisimmät tunnelmat löytyivät edelleen palvelualoilta, mutta sielläkin optimistiseksi tunnelmia kuvaavien vastaajien osuus oli pienentynyt lähes kymmenen prosenttiyksikköä kesäkuusta.
– Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet selvästi, mutta romahduksesta ei voi puhua. Liikevaihdon ja työllisyyden kohtalaisen hyvään kehitykseen riittää edelleen luottoa useimmissa yrityksissä. Suhdanneodotuksia koskevat arviot ovat silti kyselyn kaikilla osa-alueilla vaisumpia verrattuna kolme kuukautta sitten tehtyyn edelliseen kyselyyn, sanoo Appelqvist.
Työllisyys valopilkkuna sumuisessa suhdannetilanteessa
Kyselyn mukaan yritysten näkymät työllisyyden kehityksestä olivat edelleen kuitenkin melko myönteisiä. Vastanneista yrityksistä vain 13 prosenttia ennakoi työntekijämääränsä laskevan hieman tai merkittävästi seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Reilu neljännes uskoi työntekijämäärän kasvavan ja loput ennakoivat sen pysyvän ennallaan.
Appelqvistin mukaan hyvä työllisyys on valopilkku, joka kannattelee jossain määrin taloutta. Työmarkkinoiden suurin kipupiste on kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso ja hidas aleneminen työvoiman vahvasta kysynnästä huolimatta.
– On muistettava, että työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä. Jatkossa työllisyyskin tulee heikkenemään, mutta lähtötasoon korkealla. Sen sijaan korona-aikana kasvanut pitkäaikaistyöttömyys sulaa hitaasti, eikä näköala ole erityisen lupaava, kun suhdanne jatkossa viilenee, toteaa Appelqvist.
Vientinäkymille sota tekee hallaa
Kyselyssä hieman yli puolet vastaajista arvioi investointiensa olevan samalla tasolla kuin viime vuonna. Vastaajista 27 prosenttia odotti investointiensa supistuvan ja 22 prosenttia vastaajista uskoi investointiensa kasvavan.
Appelqvist huomauttaa, että muuttuneen toimintaympäristön haasteet tuskin heijastuvat vielä kuluvan vuoden investointilukuihintäysimääräisesti.
– Jatkossa myös korkojen nousu tulee heikentämään yritysten intoa investointien toteuttamiseen ja kiristyvän rahapolitiikan sekä heikkenevän suhdannetilanteen myötä myös rahoituksen saatavuus vaikeutuu, hän sanoo.
Kyselyssä vain viidennes teollisuusyritysten vastaajista arvioi oman tilauskantansa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tilanne on heikentynyt selvästi kesäkuusta.
– Venäjän-kaupan romahduksen jälkeen uusien vientimarkkinoiden voittaminen on Suomelle keskimääräistä tärkeämpää. Korvaavien markkinoiden valloittamisen näkökulmasta avaintekijänä on pitää vientiteollisuuden hintakilpailukyvystä kiinni, toteaa Appelqvist.
Hänen mukaansa piruja ei kyselytulosten perusteella kuitenkaan kannata maalata seinille.
– Tulokset eivät toistaiseksi tue tulkintaa ainakaan syvemmästä taantumasta. Suomen taloudesta löytyy edelleen myös tukipilareita, kuten kohtalaisen hyvät tilauskannat ja edelleen voimakkaana jatkuva työvoiman kysyntä, sanoo Appelqvist.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 5.-7.9.2022 ja siihen vastasi 2658 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea.
