Uusi tutkimus osoittaa, että työpaikan turvallisuus, verosuunnittelu ja kauppaluottopolitiikka liittyvät yrityksen ydinarvoihin ja uskomuksiin. Väitöskirjassaan Timmy Thor tutkii, miten yrityskulttuuri vaikuttaa talous- ja toimintapolitiikkaan ja erilaisiin taloudellisiin sidosryhmiin.
Hiljattain toteutettu laaja kyselytutkimus yhdysvaltalaisten johtajien keskuudessa paljasti, että yritysjohtajat näkevät yrityskulttuurin aineettomana voimavarana, joka ohjaa riskienhallintaa, resurssien kohdentamista ja päätöksentekoa.
– Omassa tutkimuksessani havaitsin, että vahvaa yrityskulttuuria vaalivat yritykset raportoivat vähemmän turvallisuuspoikkeamia ja työpaikkatapaturmia, sillä ne ohjaavat enemmän resursseja työympäristön turvallisuuden parantamiseen. Tämä osoittaa, että yrityskulttuuri ei ole vain sisäinen filosofia: se vaikuttaa käyttäytymiseen ja voi yhdistää taloudellisen menestyksen laajempiin päämääriin, kuten työntekijöiden hyvinvointiin, Thor selittää kauppakorkeakoulu Hankenin tiedotteessa.
Thor toteaa opinnäytetyössään myös, että yrityskulttuurin vaihtelut vaikuttavat tietointensiiviseen toimintaan, kuten verosuunnitteluun ja yritysten välisiin rahoitusjärjestelyihin.
– Nämä erot heijastuvat raportoituihin verorasituksiin ja siihen, miten yritykset määrittävät kauppaluottonsa ehdot. Tämä puolestaan viittaa siihen, että yrityskulttuuri toimii epämuodollisena hallintomekanismina, joka täydentää muodollisia valvontarakenteita taloudellisessa päätöksenteossa, Thor toteaa.
Thorin tutkimus osoittaa, että liiketoiminnan tuloksia muokkaavat perinteisten taloudellisten tekijöiden lisäksi myös yritysten sisäinen kulttuuridynamiikka. Yrityskulttuurin vaikutus näyttäisi ulottuvan muodollisten hallintomallien yli ja tukevan osakkeenomistajien sekä muiden sidosryhmien tavoitteiden yhteensovittamista.
Yritykset voivat ymmärtää paremmin yrityskulttuurin merkityksen pitkäaikaisen arvonluonnin edistäjänä tunnistamalla sen yhteydet keskeisiin osa-alueisiin, kuten työturvallisuuteen, verosuunnitteluun ja asiakassuhteisiin.