Yrityksiin kohdistuvat laskuhuijaukset yleistyvät, näin varaudut

Yrityksiltä viedään joka kesä erilaisin keinoin merkittäviä summia rahaa.
Henkilö työskentelemässä tietokoneella. Kuvituskuva. PIXABAY
Henkilö työskentelemässä tietokoneella. Kuvituskuva. PIXABAY

Yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuvat laskuhuijaukset yleistyvät kesälomakauden aikana, sillä yrityksissä on vähemmän vakituista henkilökuntaa ja huijarit tietävät tämän. Yrityksiltä viedään joka kesä erilaisin keinoin merkittäviä summia rahaa.

Menetettyä rahaa saadaan äärimmäisen harvoin takaisin. Siksi huijauslaskut olisi hyvä osata tunnistaa ja torjua ennen vahingon tapahtumista, muistuttaa Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Huijauslaskuilla harhautetaan yritys maksamaan tuotteista tai palveluista, joita se ei ole tilannut tai sen työntekijän on harhautettu puhelimessa tilaamaan. Yleensä tällainen palvelu on lisäksi ylihintainen sisältöönsä nähden tai mitään oikeaa palvelua ei edes tule, sanoo Vesterinen.

Vesterisen mukaan huijauslaskut voivat liittyä esimerkiksi erilaisiin kampanjoihin, markkinointiin, hyväntekeväisyyteen, viranomaisiin, yrityshakemistoihin tai muihin yrityspalveluihin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Teknisesti ja laadultaan laskuina niitä on vaikeaa erottaa aidoista laskuista. Huijauslasku yritetään saada näyttämään asianmukaiselta ja luotettavalta, jotta sitä käsittelevät ihmiset eivät alkaisi selvitellä sitä sen enempää ennen maksamista, sanoo Vesterinen.

Laskun maksuaika on usein lyhyt. Laskunmaksua voidaan yrittää kiirehtiä erilaisin tekosyin. Tarkoituksena on saada yritys maksamaan ennen kuin vakinaiset työntekijät palaavat lomilta.

Keskuskauppakamari on koonnut ohjeita laskuhuijauksilta varautumiseksi:

  1. Kertokaa henkilökunnalle laskuhuijauksen mahdollisuudesta.
  2. Jos tiedätte, ettei teille ole tulossa kesän aikana yhtään kampanjoihin, markkinointiin, hyväntekeväisyyteen, yrityspalveluihin tai vastaavaan liittyvää laskua, kertokaa asiasta laskuja käsitteleville työntekijöille.
  3. Luokaa maksukäytännöt, jossa laskujen oikeellisuus tulee varmistettua. Noudattakaa käytäntöjä.
  4. Perehdyttäkää laskun todenperäisyyden tarkistaminen ja lähettäjän taustojen selvittäminen.
  5. Kertokaa ettei työntekijää tulla moittimaan siitä, jos hän jättää epäselvässä tilanteessa laskun odottamaan hetkeksi. Huijarit voivat yrittää luoda painetta työntekijään vetoamalla kiireeseen ja jonkin palvelun tai tuotteen saamatta jäämiseen.
  6. Luvatkaa työntekijöille mahdollisuuksien mukaan jokin palkkio jokaisesta tunnistetusta ja maksamatta jääneestä huijauslaskusta.
  7. Kertokaa ettei tilauksiin sitouduta puhelimessa. Sen sijaan on pyydettävä aina kirjallinen tarjous.
  8. Laskussa mahdollisesti mainittuun asiakaspalvelunumeroon ei välttämättä kannata soittaa. Se voi olla kallis maksullinen numero.
  9. Tehkää tarvittaessa rikosilmoitus poliisille.
Niina Saarinen perusti säätiön keventääkseen vähävaraisten eläinlääkärikuluja.
Riikka Purra sanoo olevansa valmis kajoamaan eläkkeisiin ja maataloustukiin.
Erityisesti kutistuvien maakuntien tilanne näkyy tilastoissa.
Mainos