– Pääomatulo-osingot ovat tuottoa yritykseen sijoitetulle pääomalle. Niitä ei kannata verrata palkan verotukseen, kommentoi Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää X-viestipalvelussa.
– Yrittäjien osinkoverotusta pitäisi keventää eikä kiristää.
Kujanpää ja Etlan veroasiantuntija Olli Ropponen kirjoittavat Etla-kolumnissaan siitä, miten osinkoverotusta kannattaisi kehittää.
Asia nousi puheenaiheeksi, kun somevaikuttaja ja asuntosijoittaja Natalia Salmelan kerrottiin perustaneen holding-yhtiön, jonka avulla hän voi maksaa itselleen enemmän kevyesti verotettuja osinkoja. Salmela itse ihmetteli Helsingin Sanomien mukaan, miksi hänestä halutaan maalata mediassa salailevan veronkiertäjän kuva.
– Julkisuudessa on kritisoitu sosiaalisen median yritysten nettovarallisuuden kasvattamista holding-yhtiöillä. Jos tähän yksityiskohtaan halutaan puuttua, se voidaan tehdä verotuksen yritysjärjestelysäännöksiä uudistamalla. Listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotusta ei tämän vuoksi tarvitse muuttaa. Sitä kannattaa kehittää kahdella muulla tavalla, Ropponen ja Kujanpää ehdottavat.
Listaamattoman yhtiön omistaja voi sijoittaa toimintaansa kahdenlaista panosta: työtä ja pääomaa. Tästä syystä yritystoiminnan tuotot jaetaan verotuksessa kahteen osaan.
– Osa tuotoista katsotaan korvaukseksi pääomalle, ja siitä maksetaan pääomatuloveroa. Mitä enemmän yritykseen on sijoitettu pääomaa, sitä suurempi määrä osingoista luetaan korvaukseksi pääomalle. Toinen osa on korvausta työlle ja sitä verotetaan normaalisti ansiotulona.
– Pääomatulo-osinko on tuottoa yrittäjän sijoittamalle pääomalle. Siksi sitä on syytä verrata muuhun pääomatulon verotukseen, esimerkiksi riskittömän pankkitalletuksen korkotuoton verotukseen (30 % tai 34 %), Ropponen ja Kujanpää kirjoittavat.
Pääomatulo-osinkojen verotusta huojennetaan niin, että sen verotaakka on alimmillaan 26 prosenttia yrityksen veronalaisesta voitosta yhteisövero huomioon ottaen, eli jonkin verran pankkitalletuksen tuoton verotusta kevyemmin. Linjaus on veroasiantuntijoiden mukaan järkevä.
– Yrityksen pääoma eli nettovarallisuus on käytännössä omistajan varoja, joihin liittyy yrittäjäriski. Riski on suuri siksi, että yrittäjä voi saada osinkoa vain, jos yritys onnistuu tekemään voittoa. Yrittäjä voi myös aidosti menettää sijoittamansa pääoman. Listaamattoman yrityksen omistajan verotaakka huomioi tätä riskiä.
Jos verotaakka ei olisi kevyempi, järjestelmä kannustaisi makuuttamaan varoja pankkitileillä yrittäjätoiminnan sijaan, kirjoittajat huomauttavat. Silloin verotuotot ja työpaikat jäisivät syntymättä Suomeen.
– Riskillisen toiminnan tuottojen verotaakan ei tulisi koskaan ylittää riskittömän tuoton verotaakkaa. Valitettavasti näin kuitenkin on niiltä osin kuin pääomatulo-osinko ylittää 150 000 euroa – kun yläraja saavutetaan, verotaakka nousee yli 43 prosenttiin, veroasiantuntijat kirjoittavat.
Epäkohta voitaisiin heidän mukaansa korjata poistamalla 150 000 euron raja. Vaihtoehtoisesti näiden osinkojen veronalaista osuutta tulisi voimakkaasti laskea 85 prosentista.
– Niin sanotut normaalituotot pitäisi vapauttaa osinkoverosta kokonaan, kuten aikanaan olikin. Tätä kautta päästäisiin lähemmäs vääristämätöntä ja tehokasta verotusta.
Yrittäjien osinkoverotusta pitäisi keventää eikä kiristää.
Pääomatulo-osingot ovat tuottoa yritykseen sijoitetulle pääomalle. Niitä ei kannata verrata palkan verotukseen.
Lue minun ja @ropponen_olli kolumni @etlanews sivuilta.#verotus #osinkoverotus https://t.co/sN3bEIiNxi
— Emmiliina Kujanpää (@KEmmiliina) September 15, 2023
