Yrittäjät KL:lle: Näin arkipyhiin voitaisiin puuttua

Muutokset kasvattaisivat bruttokansantuotetta ja vahvistaisivat julkista taloutta.
Yrittäjät ehdottavat työajan pidentämistä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Yrittäjät ehdottavat työajan pidentämistä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomen Yrittäjien mukaan Suomen taloudellinen tilanne ei mahdollista työajan lyhentämistä, vaan tehtyä työaikaa olisi päinvastoin lisättävä. Järjestö väläyttää Kauppalehdelle keinoksi arkipyhien vähentämistä esimerkiksi muuttamalla loppiaisen ja helatorstain asemaa.

Suomen Yrittäjien työmarkkina- ja yrityslainsäädäntöyksikön johtaja Atte Rytkönen-Sandbergin mukaan vuosittaista työaikaa voitaisiin lisätä kahdella tavalla.

Ensimmäinen vaihtoehto olisi siirtää tietyt arkipyhät viikonloppuun. Käytännössä esimerkiksi helatorstai ei enää osuisi torstaille. Rytkönen-Sandbergin mukaan tämä kuitenkin edellyttäisi muutoksia kirkkolaissa säädettyyn kirkolliseen juhlapyhäjärjestelmään. Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolain muutoksia, eikä ole odotettavissa, että näin tapahtuisi.

Toinen vaihtoehto olisi muuttaa esimerkiksi loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi niin, ettei vuosityöaika lyhenisi. Jos työntekijä ei olisi tuolloin töissä, vastaavat tunnit tehtäisiin muuna aikana. Jos työtä tehtäisiin pyhinä, siitä maksettaisiin Rytkönen-Sandbergin mukaan normaalia palkkaa ilman sunnuntailisää.

Tällä hetkellä lainsäädännön tasolla palkalliseksi arkivapaaksi määritetään vain itsenäisyyspäivä. Muiden arkipyhien rajaamisella siis käytännössä puututtaisiin työehtosopimuksissa sovittuihin palkallisiin vapaisiin.

– Tämä vaatisi niin sanottua enimmäispakottavaa sääntelyä. Varmaan erilaisia näkemyksiä asiasta voi olla, mutta mielestäni enimmäispakottava sääntely on täysin mahdollista, jos eduskunta katsoo hyväksi niin tehdä, Rytkönen-Sandberg avaa.

Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan yhden arkipyhän poisto kasvattaisi Suomen bruttokansantuotetta 0,2 prosenttiyksikköä ja vahvistaisi julkista taloutta lähes 0,4 miljardilla eurolla vuodessa. Kahden arkipyhän vaikutus olisi siis vajaat 0,8 miljardia euroa joka vuosi.

Valtaosaa arjen ostoksista ei makseta enää käteisellä.
EK:n johtajan mukaan on tärkeämpää vauhdittaa talouskasvua kuin kytätä tulo- ja varallisuuseroja.
Noormarkkuun nousee TNT-tehdas.
Mainos