Suomen Hypoteekkiyhdistys eli Hypo julkaisi ennusteensa tälle ja ensi vuodelle. Ennuste lupaili, että kuluvan vuoden aikana Suomen talouden pakkasjakso vaihtuu nollakeleihin ja kääntyy nousuun vuonna 2025.
Ennuste oli positiivisempi kuin Nordean vastaava, joka lupaili bruttokansantuotteen pysyvän pakkasella vielä tämän vuoden ajan. Molemmissa lupailtiin kahden prosentin kasvua bruttokansantuotteeseen ensi vuodelle.
– Nordean ennuste on pessimistisempi investointien osalta kuin meidän oma ennusteemme. Se selittää jossain määrin eroja ennusteiden välillä, sanoo Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen Verkkouutisille.
Talouden kokonaiskuva on tällä hetkellä surullinen. Suomessa ei ole nähty yhtä paljon konkursseja liki kolmeenkymmeneen vuoteen. Samaan aikaan Euroopan talous yskii, ja Yhdysvaltain taloudessakin on riskejä.
– Rakennusalan tilanne on varsin huono. Se toimi vielä viime vuonna Suomen taloutta tukevana tekijänä, mutta tänä vuonna se jäähtyy voimakkaasti. Konkursseja on tullut jo nyt ja niiden määrä kasvaa entisestään, Keskinen sanoo.
– Viimeksi yhtä paljon konkursseja on nähty vuonna 1998. On kuitenkin hyvä muistaa, että nyt yritysten määrä on paljon isompi, joten suhteutettuna tilanne ei ole yhtä huono. Suunta on huono. Rakennus- ja palvelualan yrityksiä on mennyt aiempaa enemmän nurin.
Palvelualat kärsivät kahdesta tekijästä. Kuluttajien säästöpuskurit alkavat olla kulutettu ja osa palvelualan yrityksistä myyvät palveluita rakennusalan toimijoille.
Huonot uutiset eivät lopu siihen, vaan myös työttömyysluvut kasvavat ja työllisyys laskee.
– Nämä ovat Suomen talouden miinusmerkkejä, pääekonomisti toteaa.
Koronlaskut auttavat Suomen taloutta
Euroopan keskuspankki EKP:n kireä rahapolitiikka on iskenyt Suomen talouteen kovemmin ja nopeammin kuin moneen muuhun euromaahan. Viime vuonna Suomen taloudella meni surkeasti. Toisaalta nurkan takana häämöttävät korkojen laskut auttavat Suomen taloutta myös toipumaan nopeammin.
Muut euroalueen maat vasta aivastelevat. Suomi kärvistelee jo flunssan kourissa.
– Toiveikkuus tulee laskevista koroista. Korkojen nousu on rokottanut Suomen taloutta ja rokottaa vielä tälläkin hetkellä. Suomi ajoi viime vuoden lopulla taantumaan. Se, että korkoja ei ole vielä laskettu näkyy haitallisesti viime vuoden lopuissa ja tämänkin vuoden alku tulee olemaan Suomelle vielä vaikea, Juho Keskinen sanoo.
Hypon ennusteessa nostetaan esille se, että koronlaskut tulevat Suomen näkökulmasta tarkasteltuna liian myöhään. Se vaikuttaa haitallisesti Suomen talouskasvuun vielä tänäkin vuonna.
Koronlaskujen seurauksen Suomen talous piristyy. Suurin syy sille on, että suomalaisten ostovoima parantuu, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja suomalaisten palkat kasvavat. Se johtaa yksityisen kulutuksen kasvuun.
Viennistä ei vielä tänä vuonna tule olemaan suurta apua Suomen taloudelle. Euroalueella menee kokonaisuudessaan varsin huonosti, minkä lisäksi Euroopan talousveturi Saksan talous nukkuu vielä tämän vuoden ajan Ruususen unta.
Ensi vuoden ennuste on parempi
Hypon ennuste lupaa pakkassäiden loppumista ja nollakelejä tälle vuodelle. Nordean ennuste on pessimistisempi luvaten pakkaskelien jatkoa tällekin vuodelle. Ilmassa väreilee kuitenkin toiveikkuutta siitä, että talous on piristymässä.
– Tänä vuonna kuopasta ei päästä nousemaan vielä kunnolla ylös, mutta ensi vuodelle ennuste on huomattavasti positiivisempi. Oletuksena on, että euroalueen ja maailman talous kasvavat voimakkaammin kuin tänä vuonna, Juho Keskinen sanoo.
– Tänä vuonna moni maa vielä kipuilee taantuman kourissa. EKP:n koronlaskut välittyvät talouteen vasta ensi vuoden aikana.
Epävakaa turvallisuustilanne ja maailmalla monessa kolkassa puhjenneet sodat aiheuttavat omat riskinsä ennusteen toteutumiselle. Keskinen muistuttaakin, että mahdollisten riskien tai mahdollisuuksien realisoituminen saattaa muuttaa ennusteen toteutumista suuntaan tai toiseen.
– Uskon, että palaamme kasvun tielle ensi vuonna, mutta kovaa nousukiitoa on vaikea tuleville vuosille ennustaa, kun huomioidaan Suomen väestön ikärakenne ja julkisen talouden sopeutustarve. Investoinnit ja tekoäly voivat parhaassa tapauksessa kohottaa tuottavuutta, mutta maltillinen kasvu näyttää mielestäni todennäköisimmältä jatkossa, Keskinen toteaa.