Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja, Turun yliopiston dosentti Kristi Raik harmittelee, että mediassa on vallinnut väärinkäsitys, jonka mukaan Ukraina olisi pyytänyt välitöntä Nato-jäsenyyttä. Tätä tavoitetta esitellään epärealistisena ja huippukokouksen varsinaista päätöstä realistisena.
– Tämä ei pidä paikkansa: ei Ukraina eikä sen vankimmat tukijatkaan vaatineet jäsenyyttä nyt, vaan selvää tietä ja sitoumusta. Kommunikean ongelma on, että se jättää liian paljon epävarmuutta, joka voi rohkaista Venäjää.
Raik huomauttaa, että esimerkiksi G7:n antamat pitkän aikavälin sitoumukset ovat tärkeitä ja antavat Venäjälle signaalin, ettei sillä ole mahdollisuutta voittaa sotaa edes pitkällä aikavälillä.
– Nämä eivät kuitenkaan ole oikeita pitkän aikavälin eturvallisuustakeita ja ne jättävät Ukrainan aseman Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa epäselväksi. Ukrainaa aseistetaan ja tuetaan, mutta se on jätetty taistelemaan omillaan hamaan tulevaisuuteen.
Raik harmittelee kuulevansa usein, kuinka Ukraina ei voi liittyä nopeasti Natoon, koska maa ei ole täyttänyt jäsenehtoja, vaikka ei ole edes selvillä, mitä nämä kaikki ehdot tarkalleen ottaen ovat.
– Tätä perustellulta kuulostaa argumenttia ovat painottaa muiden ohella Yhdysvallat, mutta tärkeimmät syyt Yhdysvaltojen haluttomuuteen tarjota Ukrainalle selvempää reittiä Natoon ovat muualle: halu välttää eskaloivia liikkeitä, pelko joutumisesta sotaan Venäjän kanssa, pelko sitoumuksista, vaikka ei ole tiedossa miten ja kuinka sota päättyy.
Raikin mukaan ”lyhyesti sanoen Vilnan tuloksen vesittivät strategisen selvyyden ja rohkeuden puute”.
– Tulee tehdä enemmän, jotta Venäjä saadaan vakuuttuneeksi siitä, että sillä ei ole mahdollisuutta voittaa eikä estää Ukrainan pääsyä Naton jäseneksi. Venäjä perääntyy viimein, kun se kohtaa ylivoimaisen vastustajan.
Neither Ukraine nor its strongest supporters asked for membership now, but a clear path and commitment. The problem with the communiqué wording is that it leaves too much uncertainty, which may be an encouragement to Russia.
— Kristi Raik (@KristiRaik) July 14, 2023
they leave Ukraine’s place in the European security architecture uncertain. Ukraine is armed and supported, but left to fight on its own for an undetermined future.
— Kristi Raik (@KristiRaik) July 14, 2023
the main reasons for US reluctance to give a stronger NATO path to Ukraine are elsewhere: wish to avoid escalatory moves, fear of being drawn into a war with Russia, reluctance to make commitments while it is not known when and how the war will end.
— Kristi Raik (@KristiRaik) July 14, 2023
In short, the Vilnius outcome was diluted by lack of strategic clarity and courage.
More needs to be done to convince Russia that it has no chance to win and no chance to block Ukraine’s NATO accession. Russia backs down eventually when faced with a superior adversary.
END— Kristi Raik (@KristiRaik) July 14, 2023