Viime vuonna tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 189 kuolonkolaria, joissa kuoli 205 henkilöä. Ylinopeutta ajaneiden turmakuljettajien osuus kasvoi viime vuonna aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisen korkeaksi, kertoo Onnettomuustietoinstituutti OTI.
Kun ajonaikaiset sairauskohtaukset suljetaan pois, vuonna 2022 tapahtui 160 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 176 henkilöä. Menehtyneistä 146 henkilöä kuoli moottoriajoneuvossa.
Jalankulkijoita menehtyi 17 ja polkupyöräilijöitä 11. Lisäksi sähköisillä kulkuvälineillä kulkeneita menehtyi kaksi. Viime vuonna onnettomuudet vähenivät kaikkiaan 32 onnettomuudella vuoteen 2021 verrattuna, jolloin kuolinonnettomuuksia tapahtui 221.
Ylinopeutta ajaneiden onnettomuuden aiheuttaneiden kuljettajien osuus on vaihdellut viime vuosina tyypillisesti 40–50 prosentin välillä. Viime vuonna vähintään 10 km/h ylinopeutta ajaneiden kuljettajien osuus nousi poikkeuksellisen korkeaksi, 59 prosenttiin.
Valtaosa heistä ajoi yli 30 km/h ylinopeutta. Nuorten, alle 25-vuotiaiden kuljettajien osuus ylinopeutta ajaneista onnettomuuden aiheuttajista kasvoi edellisvuoteen nähden.
Erityisesti ylinopeudella ajaminen näkyi yksittäisonnettomuuden aiheuttaneilla kuljettajilla, joista 75 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 10 km/h. Yksittäisonnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa ei ole muita osapuolia.
− Reippaat ylinopeudet korostuvat entisestään kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Liikennevalvontaan tulee panostaa entistä enemmän näiden kitkemiseksi. Myös ajoneuvoteknisten keinojen, kuten nopeudenrajoittimien, hyödyntämistä tulee lisätä, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari perää.
Yleisimmät onnettomuustyypit olivat viime vuonna kohtaamisonnettomuudet ja suistumisonnettomuudet. Kohtaamisonnettomuuksia eli vastakkaisiin ajosuuntiin ajaneiden ajoneuvojen törmäyksiä oli 47 prosenttia onnettomuuksista ja tieltä suistumisia 32 prosenttia.
Onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 12 prosenttia ajoi vailla ajo-oikeutta.
− Kuolonkolarien taustalta paljastuu onnettomuustutkinnassa usein kuljettajan riskinottoon ja laajemmin ajateltuna myös muuhun elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Päihteet, mielenterveysongelmat, törkeä ylinopeus ja turvalaitteiden laiminlyönti näyttelevät isoa osaa, liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola kertoo.
Turvalaitteiden laiminlyönti yleistä kuolonkolareissa
Kolmannes kuolonkolareissa osallisena olleista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista ja matkustajista ei käyttänyt turvavyötä. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan 17 henkilöä olisi voinut selvitä hengissä, jos turvavyö olisi ollut käytössä.
Lisäksi lautakunnat arvioivat, että 14 hengissä selvinnyttä henkilöä olisi selvinnyt vähemmillä vammoilla, jos vyö olisi ollut käytössä.
− Turvavyö on edelleen auton tärkein turvavaruste, turvatyyny tai mikään uusi teknologia ei auta, jos vyö ei ole kiinni ja ihminen ei pysy paikallaan ajoneuvossa, Sihvola huomauttaa.
Vuonna 2022 liikenneonnettomuuksissa menehtyi 11 polkupyöräilijää. Menehtyneistä pyöräilijöistä kaksi käytti kypärää. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan kuusi pyöräilijää olisi mahdollisesti voinut selvitä hengissä, jos kypärä olisi onnettomuustilanteessa ollut käytössä.
Rattijuoppojen osuus onnettomuuksissa kasvoi viime vuonna
Alkoholin vaikutuksen alaisena aiheutettujen liikenneonnettomuuksien osuus kasvoi vuonna 2022. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajoi kolmannes kuolinonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista.
Huumeiden vaikutuksen alaisena ajoi yhdeksän prosenttia ja ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden alaisena 15 prosenttia. Kaikkiaan päihtyneitä onnettomuuden aiheuttaneita kuljettajia oli 42 prosenttia, joista kolmannes sekakäyttäjiä eli kuljettaja oli käyttänyt yhtä aikaa alkoholia, huumeita tai lääkkeitä.
Liikenneonnettomuuksissa menehtyneistä polkupyöräilijöistä tankojuoppoja oli neljä. Menehtyneistä jalankulkijoista päihtyneitä oli kaksi.
Lumisella tai jäisellä kelillä tapahtui alle viidennes (18 %) kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuonna 2022. Kolmannes onnettomuuksista ajoittui kesäkuukausille.
− Monelle voi tulla yllätyksenä tieto, että kuolonkolarit eivät niinkään painotu haastaville talvikeleille, vaan kesäkuukausille. Talvella kuljettajat usein ajavat varovasti ja tyypillisemmin rytisee vain pelti, kesällä taas otetaan riskejä ja ajetaan kesäyössä päihtyneinä ilman turvavöitä, näin kärjistäen sanoen, Sihvola kuvailee.