Yli puolet haluaisi isommat parkkiruudut, kolhu voi maksaa jopa 1800 euroa

Autojen koko on kasvanut, mutta parkkipaikat ovat pysyneet ennallaan.
Kouvolan sairaalan parkkipaikka Kouvolassa 2024.
Kouvolan sairaalan parkkipaikka Kouvolassa 2024. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Kouvolan sairaalan parkkipaikka Kouvolassa 2024.
Kouvolan sairaalan parkkipaikka Kouvolassa 2024. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kyselun mukaan suuremmat parkkiruudut. Autojen koko on kasvanut vuosien varrella, mutta parkkipaikat ovat pysyneet ennallaan. Samalla myös pienistä pysäköintialueilla sattuvista kolhuista on tullut aiempaa kalliimpia korjata.

Pohjola Vakuutuksen korvaustilastojen mukaan parkkipaikat ovat ylivoimaisesti yleisin paikka, jossa ajoneuvovahinkoja sattuu. Tyypillisessä pysäköintialueella tapahtuvassa vahingossa korjauskustannukset nousevat keskimäärin noin 1700–1800 euroon, vaikka törmäys tapahtuisi hyvin pienellä nopeudella.

– Moni yllättyy siitä, kuinka kallis pieneltä näyttävä parkkipaikkakolhu voi olla. Nykyaikaisissa autoissa on puskureiden, lokasuojien ja peilien yhteydessä runsaasti kameroita, tutkia ja muita sensoreita, joiden vaurioituminen nostaa korjauslaskua nopeasti. Korjattavaa voi olla paljon, vaikka törmäys olisi lievä, sanoo Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaiden ajoneuvovakuuttamisesta vastaava johtaja Atte Erkamo tiedotteessa.

OP Pohjolan teettämän kyselytutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että parkkiruutujen pitäisi olla nykyistä suurempia. Erityisesti iäkkäämmät suomalaiset kokevat parkkipaikat ahtaiksi, sillä 65–79-vuotiaista lähes 80 prosenttia toivoo suurempia pysäköintiruutuja.

– Autojen keskimääräinen koko on kasvanut selvästi esimerkiksi katumaastureiden yleistymisen myötä. Kun autot vievät enemmän tilaa mutta parkkiruudut eivät kasva, virhemarginaali pienenee. Jo oven avaaminen tai auton tarkka parkkeeraaminen ruutuun voi olla aiempaa hankalampaa, Erkamo toteaa.

Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vahinkoja sattuu eniten perjantaisin. Kellonajoista selvästi riskialttein ajanjakso on iltapäivä: yli puolet kaikista parkkipaikkavahingoista tapahtuu kello 12–17 välillä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Perjantai-iltapäivisin ihmiset ovat liikkeellä kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa ja harrastuksissa. Parkkipaikoilla on paljon liikennettä samaan aikaan, ja kiire näkyy myös vahinkojen määrässä, Erkamo sanoo.

Yli puolet vahingoista liittyy peruutustilanteisiin. Tavallisimmin osutaan toiseen autoon, tolppaan, kaiteeseen tai esimerkiksi ostoskärryihin. Noin kaksi kolmesta vahingosta aiheuttaa vaurioita myös toiselle osapuolelle.

Tekniikka ei korvaa tarkkaavaisuutta

Nykyaikaiset pysäköintiavustimet, kamerat ja tunnistimet helpottavat ahtaissa paikoissa liikkumista, mutta niiden varaan ei kannata tuudittautua täysin. Turvatekniikka voi luoda kuljettajalle valheellisen turvallisuuden tunteen.

– Kamerat, tutkat ja muut kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat erityisesti parkkipaikoilla suuri apu, mutta niiden kyvyt vaihtelevat automallin ja varustelutason mukaan. Uudemmat järjestelmät havaitsevat ympäristöä aiempaa paremmin, mutta ne eivät korvaa kuljettajan omaa havainnointia, Erkamo toteaa.

– Likainen kamera tai katveeseen jäävä este voi aiheuttaa tilanteen, jota teknologia ei tunnista ajoissa. Siksi ympäristö kannattaa aina tarkistaa myös peilien ja ikkunoiden kautta. Turvallisinta on poistua pysäköintipaikalta eteenpäin, jolloin näkyvyys ympäristöön on paras.

OP Pohjolan toukokuussa 2026 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 18-vuotiaita suomalaisia yhteensä 1163. Tulokset on painotettu väestöä edustavaksi. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Pohjolan toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 3,2 prosenttiyksikköä.

Kokoomuspoliitikko ei kannata sähköautoilijoiden verotaakan nostamista.
Mainos