Työeläkeyhtiö Varman sijoitukset tuottivat tammi–kesäkuussa 5,3 prosenttia, kun ne vuoden 2025 samalla ajanjaksolla tuottivat 1,7 prosenttia. Varman sijoitusten arvo on ylittänyt 70 miljardia euroa.
– Sijoitusmarkkinat osoittivat vahvaa kestävyyttä, kun Iranin sota ja sitä seurannut energiakriisi eivät katkaisseet markkinoiden nousua. Myönteistä on sekin, että Suomen talouden elpyminen ei ole pysähtynyt korkojen nousuun ja Lähi-idän konfliktiin, Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoi puolivuotiskatsauksessa.
Vaikka energian hintojen nousu ja sitkeä työttömyys haastavat kuluttajien luottamusta, on alkuvuoden kehitys taloudessa on ollut positiivista.
Ennakkotiedot toisen kvartaalin talouskasvusta olivat yllättävän vahvoja. Murto sanoi pitävänsä mahdollisena, että Suomessa nähdään yli kahden prosentin reaalinen talouskasvu tänä vuonna.
Varman sijoituksista osakesijoitusten tuotto oli 8,0 (1,0) prosenttia. Noteerattujen osakkeiden tuotto ylsi 10,7 (3,6) prosenttiin. Korkosijoitusten tuotto oli 0,4 (2,8), pääomasijoitusten 2,2 (-4,1), kiinteistösijoitusten -2,0 (1,2) ja hedgerahastojen 5,0 (3,2) prosenttia.
– Maailmantalous eteni voimakkaassa tekoälyinvestointien ja Iranin sodan seurausten välisessä ristiaallokossa. Energiansaannin ongelmat kiihdyttivät inflaatiota, mutta samaan aikaan käynnissä olevat investoinnit tekoälyyn kannattelivat taloutta, yrityksiä ja sijoitusmarkkinoita, Varman varatoimitusjohtaja Markus Aho kertoo.
– Keväällä nähty pörssien nousu keskittyi tekoäly-yhtiöihin, siruvalmistajiin ja teknologiayhtiöihin. Tekoälyyn ja laskentatehoon liittyvät investoinnit ovat yksi suurista yksittäisistä infrastruktuurisijoitusten investointiaalloista, jonka vaikutukset ovat laajemmat kuin alun perin arvioitiin.
Tekoälyn taloutta siivittävä vaikutus näkyy etenkin Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa ja Suomessa.
– Iso kysymys valtavassa investointiaallossa on, ovatko nämä järkeviä investointeja, kuinka paljon laskentakapasiteettia tarvitaan ja paljonko siitä kannattaa maksaa. Arviot tulevasta tuottavuuskehityksestä vaihtelevat suuresti, mutta on myös arvioita siitä, millaista tuottavuuskehityksen pitää olla, että investointi on mielekäs, Aho sanoi tilaisuudessa.
Ahon mukaan tilannetta on verrattu jopa toisen maailmansodan jälkeiseen nykäykseen tai internetin tuloon. Tuottavuuskehitykseltä vaaditaan paljon, muttei kuitenkaan lukemia, jotka olisivat mahdottomia.
Aho kertoo, että tällä hetkellä tuottavuuskysymykseen ei vielä tavattomasti keskitytä, vaan isoissa yhtiöissä infrastruktuuri-investoinnit on päätetty tehdä ja sitoumukset ulottuvat muutaman vuoden päähän. Pysäyttävänä tekijänä voisi Ahon mukaan olla vain jokin isompi kriisi.
Negatiivisella puolella tämän vuoden shokki on ollut Iranin sota ja Lähi-idän tilanne.
– Talous ja markkinat ovat olleet yllättävän resilienttejä, vaikka Hormuzinsalmen kautta ei kulje juurikaan öljyä tai muita tuotteita, Aho totesi.
Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole aihetta huokaista helpotuksesta, koska tilanne on kaikkea muuta kuin ohi. Osin kyse on ollut tuotannon siirrosta muualle ja talouden ja energiamarkkinoiden sopeutumisesta, mutta osin kyse on ollut Yhdysvaltojen ja myös Kiinan omien energiareservien käytöstä, mikä ei ole pysyvä ratkaisu.
– Euroopassakin pitää taas talven tullen olla varovaisia odotuksissa ja siinä, mikä on energian hinta, Aho totesi ja muistutti, että Eurooppa on riippuvainen tuontienergiasta.
– Tämä kaikki on ajanut takaisin inflaatiopaineita, juuri kun oltiin paremmalta näyttävällä uralla.