Suomen Tietotoimiston (STT) alasajo on herättänyt keskustelua uutistoimistotoiminnan tulevaisuudesta Suomessa. Esillä on ollut muun muassa ehdotuksia, joiden mukaan valtion pitäisi verorahoilla perustaa Suomeen uusi valtiollinen tietotoimisto.
Ajatuksessa on yksi ongelma. Suomessa on jo entuudestaan vahva verorahoitteinen media. Se on Yle.
Ylen rahoituksesta voitaisiin lohkaista osa erillisen uutistoimistoyksikön perustamiseen. Sen tehtävänä olisi tuottaa ja julkaista perusuutisia muiden medioiden käyttöön. Toiminta menisi osittain päällekkäin Ylen nykyisen uutistuotannon kanssa, joten samalla päällekkäisiä toimintoja voitaisiin karsia.
Ylen kokonaisbudjetti oli viime vuonna 528,9 miljoonaa euroa. Se on valtava. Eikä pelkästään euromääräisesti vaan myös suhteellisesti. Medialiiton vuonna 2023 julkaistun vertailun mukaan Suomessa yleisradiotoimintaan käytetään asukasta kohden enemmän rahaa kuin missään muussa Pohjoismaassa.
Emme tarvitse uutta tietotoimistoa STT:n tilalle. Sen sijaan voisimme tehdä Ylestä nykyistä selvemmin valtakunnallisen tietotoimiston. Ylen rahoitusta ei tarvitsisi lisätä, sillä samalla voisimme karsia Yleltä sellaisia toimintoja, jotka eivät ole tiedonvälityksen kannalta välttämättömiä.
Ylen valjastamista uutistoimistoksi on väläytelty aiemminkin. Ehdotukset ovat herättäneet myös vastustusta, sillä uutistoimistoksi valjastetun Ylen pelättäisiin olevan kilpailija kaupallisille medioille. Toisaalta sitä Yle on jo nyt. Tälläkin hetkellä Yle kilpailee samoista verkkolukijoista muiden medioiden kanssa.
STT ei kyennyt uudistumaan
Kannattaa myös muistaa, että STT lakkautetaan pitkään jatkuneen tappiollisuuden vuoksi. Toimintaa ei saatu kannattavaksi lukuisista yrityksistä huolimatta. Miksi siis perustaa verovaroin uusi organisaatio korvaamaan toimintaa, jolle markkinoilla ei enää ollut riittävästi kysyntää? Se olisi veronmaksajien rahojen heittämistä kaivoon.
Pitkäaikaisen uutistoimiston alasajo on tietysti harmillista. Sen vaikutuksia suomalaiselle tiedonvälitykselle on kuitenkin liioiteltu. Suomessa tiedonvälitys tuskin on uhattuna, vaikka STT katoaakin rivistä.
Suurista medioista esimerkiksi Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Kauppalehti eivät enää käyttäneet STT:n uutispalvelua. Verkkouutisetkin luopui siitä jo vuosia sitten. Se kertoo väkisin siitä, ettei STT:n palveluille ollut enää samanlaista kysyntää kuin aiemmin.
Taustalla vaikuttavat ennen kaikkea mediamarkkinan muutos ja asiakkaiden muuttuneet tarpeet. Nopeassa verkkouutisoinnin maailmassa STT alkoi näyttää entistä hitaammalta ja kankeammalta. Mediat luopuivat sen käytöstä, koska kokivat kannattavammaksi tehdä uutiset itse. Nopeissa uutistilanteissa muut mediat ovatkin usein ehtineet ennen STT:tä.
STT:ssä tätä ei kuitenkaan ilmeisesti ymmärretty. Ainakaan riittävän hyvin.
Tästä kertoo hyvin Journalisti-lehden artikkeli. Sen perusteella STT:n toimituksessa tuntuu vallitsevan asenne, jonka mukaan omassa tuotteessa ei ollut vikaa. Vika oli asiakkaissa eli suomalaisissa medioissa, jotka eivät enää suostuneet ostamaan STT:n palveluita.
Liiketoiminnan näkökulmasta asenne tuntuu erikoiselta. Jos yritys ei pärjää, vika ei olekaan yrityksessä eikä tuotteissa vaan siinä, että asiakkaat eivät osta niitä.
Mikään yritys ei pärjää pidemmän päälle, jos se ei kuuntele asiakkaitaan eikä kykene vastaamaan heidän toiveisiinsa.
STT:n olisi pitänyt osata uudistua. Sitä se ei osannut, joten lopputulos oli vääjäämätön.