Ylen uutisten teettämässä kyselyissä maamme Nato-jäsenyyttä kannatti helmikuussa 53, maaliskuussa 62 ja nyt toukokuussa peräti 76 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Maaliskuussa Nato-kannastaan epävarmoja oli vastanneista vielä noin viidennes, mutta toukokuun alussa epävarmoja oli enää noin joka kymmenes vastaaja.
Helmikuussa Suomen Nato-jäsenhakemusta vastusti 28, maaliskuussa 16 ja toukokuussa enää 12 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenhakemus nostaisi kyllä-vastaajien osuuden 83 prosenttiin.
Suomen valtiojohdon asettuminen Nato-jäsenyyden kannalle vaikuttaisi lähes yhtä voimakkaasti, sillä 82 prosenttia vastanneista tukisi tasavallan presidentin ja hallituksen linjausta.
Naisten ja miesten väliset Nato-mielipiteiden erot ovat kaventuneet. Toukokuun kyselyssä miehistä 81 ja naisista 72 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenhakemusta. Maaliskuussa miehistä Nato-jäsenyyden kannalla oli miehistä 71 ja naisista 53 prosenttia.
Maaliskuun kyselyssä kannastaan epävarmoja naisvastaajia oli lähes kolmannes, mutta nyt naisten mielipiteet ovat varmistuneet ja kääntyneet Naton suuntaan.
Ylen kyselyssä lähes kaikki kokoomuksen kannattajat tukevat Suomen Nato-jäsenhakemusta. Hallituspuolueista vahvimmin Nato-jäsenyyden kannalla ovat RKP:n ja keskustan äänestäjät.
Opposition perussuomalaisten ja hallituspuolue vihreiden äänestäjistä lähes kolme neljännestä vastaa, että Suomen tulisi liittyä Naton jäseneksi.
SDP:n kannattajista 81 prosenttia tukee Suomen Nato-jäsenhakemusta. SDP:n kannattajien joukossa Naton kannatus on noussut sitten helmikuun peräti 30 prosenttiyksikköä. Myös vasemmistoliitossa on tapahtunut merkittävä muutos, kun selkeä enemmistö vasemmistoliiton kannattajista on nyt Nato-jäsenyyden kannalla.
Kyselyssä vain 15 prosenttia vastanneista katsoo, että Suomen Nato-jäsenyydestä pitäisi järjestää kansanäänestys.
Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely toteutettiin internetpaneelissa 4.–6.5.2022. Kyselyyn vastasi 1 270 vastaajaa. Otos edustaa Suomen äänestysikäistä väestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi sekä käyttäen puoluepainoa viimeisimmän puoluekannatuskyselyn (huhtikuu 2022) mukaisesti. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
