Yhä useampi suomalainen hakeutuu maksujärjestelyyn maksamattomien verojen vuoksi.
Keskimäärin jäännösveroa eli kansankielessä mätkyjä kertyy noin 750 000 suomalaiselle vuosittain, kertoo Yleisradio.
Mätkyjen kokonaismäärä ei ole muuttunut, mutta maksujärjestelyt ovat yleistyneet. Vuodesta 2021 vuoteen 2025 kasvu on 59 prosenttia niissä veroveloissa, jotka sisältävät mätkyjä.
Elokuun 3. päivä on mätkyjen eräpäivä 340 000 suomalaisella. Torstaina 6. elokuuta 1,9 miljoonan suomalaisen täytyy puolestaan maksaa kiinteistöverot.
Osalla on maksettavana molemmat verot. Se on monille liian iso potti kerralla maksettavaksi, jos siihen ei ole varautunut.
– Jos rahat ovat tiukilla ja molemmat sattuvat erääntymään elokuussa, niin se voi olla ihan merkittäväkin rahasumma, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Juha Villman Ylelle.
Viime vuonna kaksi kolmannesta kaikista maksujärjestelyistä oli henkilöasiakkailla eli yrittäjillä ja palkansaajilla. Villmanin mukaan kehitys kertoo yleisestä taloustilanteesta.
Maaliskuussa Verohallinto kertoi, että suomalaisten verovelka oli kasvanut 4,5 miljardiin euroon. Edellisvuoteen nähden kasvua oli 336 miljoonaa.
Kokonaismäärällä mitattuna yli 80 prosenttia kaikista maksuvaikeuksista on yrityksillä. Palkansaajan rästit ovat keskimäärin 1800 euroa.
Kolmannes kaikesta verovelasta oli pienyrittäjillä. Maksujärjestelyyn pääsee, jos maksuvaikeudet ovat tilapäisiä, aikaisemmat maksujärjestelyt verottajan kanssa on hoidettu eikä henkilöllä ole velkoja ulosotossa.
Verot kannattaa maksaa ajoissa, sillä 9,5 prosentin viivästyskorkoa alkaa kertyä heti eräpäivää seuraavasta päivästä lähtien. Sekä mätkyjen että kiinteistöverojen eräpäivät ovat tänäkin vuonna eri ihmisillä eri aikaan riippuen siitä, milloin henkilön verotus päättyy. Suurimmalla osalla jäännösveroa saaneista eräpäivät ovat elo- ja syyskuussa.