Yli 40 prosenttia kuntien talousjohtajista arvioi, että kunnallisveroprosenttiin kohdistuu vähintään 0,2 prosenttiyksikön korotuspaine. Samalla yli 80 prosenttia vastaajista katsoo kuntansa tarvitsevan vähintään kohtalaisia sopeutustoimia, selviää Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.
Vajaa kymmenesosa vastaajista arvioi veronkorotuspaineen voivan olla jopa 0,5 prosenttiyksikköä. Suurinta paine on kyselyn mukaan 20 000–100 000 asukkaan kunnissa.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa tiedotteessa, ettei tuloksista voi päätellä suoraan, kuinka moni kunta lopulta nostaa kunnallisveroaan. Sopeutuspaineisiin voidaan vastata myös muilla toimilla.
Kysely kertoo hänen mukaansa kuitenkin kuntien talousarviotyöhön kohdistuvien paineiden selvästä kasvusta.
Keskisuurissa kunnissa näkymät heikkenevät eniten
Talousjohtajat arvioivat kuntiensa tämänhetkisen taloustilanteen keskimäärin melko vakaaksi. Arviot ovat viime vuosien syksyn Talousbarometreissä asettuneet keskiarvon 3,4 tuntumaan asteikolla yhdestä kuuteen.
Vuoden päähän ulottuvien talousodotusten keskiarvo on nyt 3,05. Keväällä vastaava luku oli 3,10.
Heikkenemistä odotetaan erityisesti 5 000–20 000 asukkaan kunnissa. Suurissa kaupungeissa näkymien ennakoidaan sen sijaan pysyvän melko hyvinä.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen arvioi suurten kaupunkien tunnelmien vahvistuneen edellisestä kyselystä osin niiden käynnistämien talouden tasapainotusohjelmien vuoksi.
– Vetoapua ei ole tullut kansantalouden piristyneistä kasvuluvuista, sillä kuntien talouskehitys on ollut alkuvuonna heikkoa, Mehtonen sanoo tiedotteessa.
Alueelliset erot ovat suuria. Nykytilanne arvioidaan heikoimmaksi Kymenlaaksossa ja vahvimmaksi Keski-Pohjanmaalla. Vuoden päähän ulottuvissa arvioissa Keski-Pohjanmaa säilyy vahvimpana, kun taas Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan näkymät ovat heikoimmat.
Taloudellisen liikkumavaran arvioidaan kapenevan
Yli 80 prosenttia vastaajista arvioi kuntansa sopeutustarpeiden olevan vähintään kohtalaisia. Huomattavia sopeutuspaineita ilmoitettiin olevan 70 kunnassa.
Noin 80 prosenttia talousjohtajista arvioi lisäksi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Kehitys koskee kaikenkokoisia kuntia, vaikka liikkumavara nähdään vahvimmaksi suurimmissa kaupungeissa.
Kuntaliiton mukaan kehitys voi vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia järjestää peruspalveluja tulevaisuudessa.
Talousbarometri toteutettiin 1.–7. syyskuuta. Kyselyyn vastasi 208 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.