Yle: Venäjän vaisut reaktiot Suomen Nato-aikeisiin yllättivät tutkijat

Asiantuntijoiden mukaan Kremlin huomio on jo kääntynyt aikaan, jolloin Suomi on puolustusliiton jäsen.
Kremlin muuri Moskovassa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Kremlin muuri Moskovassa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Venäjän ensireaktiot Suomen ja Ruotsin Nato-aikeisiin ovat olleet odotettuja, tai jopa hieman odotettua vaisumpia, arvioivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu sekä valtiotieteen emeritusprofessori Göran Djupsund.

– Kommentit ovat olleet jopa pidättyväisiä ottaen huomioon, että Suomi ja Ruotsi ovat tekemässä valintaa, jota Venäjä on vastustanut, Pesu sanoo Ylelle.

Hänen mukaansa puheiden perusteella Kreml ja duuma ovat kääntäneet huomionsa jo aikaan, jolloin Suomi on Naton jäsen. Samalla Venäjä varautuu mahdollisiin Nato-tukikohtiin maiden välisellä rajalla.

– Että nimenomaan Nato-tukikohdat olisivat ne, jotka pakottaisivat Venäjän tekemään vastatoimia. Tänne ei näillä näkymin ole tulossa Nato-tukikohtia, Pesu tuumaa.

Tasavallan presidentti ei ole huolissaan Naton tilanteesta.
Yhdysvaltojen nykyhallinnon tapa jakaa Naton kokonaispelote tavanomaisiin aseisiin ja ydinpelotteeseen ei ole niin yksinkertaista.
Nykyinen turvallisuustilanne on niin monimuotoinen, että kenraali kysyy syömmekö droonisoppaa veitsellä ja presidentti edellyttää ettei pahaan voi vastata pelkällä hyvällä.
Mainos