Vanhat alueelliset murteet ovat korvautumassa uudella slangilla, kertoo Yle.

Ennen murteita määritti vahvasti ihmisen asuinpaikka. Nykyään nuorten puhetyyli ottaa asuinpaikkaa enemmän vaikutteita muista asioista, kuten harrastuksista, kotitaustasta ja netin sosiaalisista verkostoista.

Ylen mukaan esimerkiksi Turun Varissuolla nuorten keskuudessa on yleistynyt oma puhetapansa. Kaupunginosa on tunnettu siitä, että siellä puhutaan yli 60 eri kieltä ja se on yksi Turun monikulttuurisimpia lähiöitä.

Varissuolla nuorten keskuudessa yleistynyt puhetyyli ei ole varsinainen murre, mutta siinä on tiettyjä tunnuspiirteitä, joiden ansiosta se poikkeaa muiden kaupunginosien nuorten puhetavasta.

– [Varissuolla asuva] Veli puhuu koulussa eri murretta kuin kotona ja painottaa sanoja eri tavalla. Hän saattaa käyttää vaikkapa ilmaisua ”wallahi, mä vannon”. Muutaman kerran jouduin kysymään, mitä tarkoitat tuolla, Varissuolla asuva 17-vuotias Tessa Salminen kertoo Ylelle.

Turussa puhuttavia murteita ei ole viime vuosikymmeninä tutkittu. Turun yliopiston dosentti Tommi Kurki sanoo, että aihetta pitäisi ehdottomasti tutkia. Hänen mukaansa nuorisoslangin lähestyminen perinteisen murretutkimuksen kautta ei kuitenkaan ole toimiva keino.

– Karkeasti ottaen voisi sanoa Suomessa olevan yhtä monta puhetapaa ja kielenkäyttötapaa kuin ihmisiäkin. Tällöin puhetapoja on viisi miljoonaa, ja voidaan sulkea pois sekin ajatus, että jossain lähiössä puhuttaisiin tietyllä tavalla.

Hänen mukaansa kokenutkaan kielitieteilijä tuskin pystyisi tunnistamaan pelkän puhetyylin perusteella, mistä lähiöstä kukin nuori on. Kurki arvelee, että nykynuorten käyttämät slangit muistuttavat enemmän toisiaan kuin aiempien ikäpolvien keskuudessa yleisempänä olleet alueelliset murteet.