Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kotihoidon tuen kuntalisien käyttö on vähentynyt kunnissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2026 kuntalisää maksoi noin joka neljäs kyselyyn vastannut kunta.
Samalla kuntien ratkaisut lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Taustalla vaikuttavat muun muassa kuntien erilaiset palvelutarpeet ja väestökehitys.
Kuntaliitto kartoitti keväällä 2026 kuntien käyttämiä tukimuotoja ja palveluita varhaiskasvatuksessa. Selvityksessä tarkasteltiin kotihoidon tuen kuntalisiä, yksityisen hoidon tuen kuntalisiä sekä varhaiskasvatuksen palveluseteleitä.
Kotihoidon tuen kuntalisä on kunnan vapaaehtoisesti maksama lisä lakisääteisen kotihoidon tuen päälle. Tukea voidaan maksaa perheelle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona eikä käytä kunnallista varhaiskasvatusta. Vuonna 2026 kotihoidon tuen kuntalisää maksoi 53 kyselyyn vastannutta kuntaa eli 24 prosenttia vastanneista kunnista, kun vuonna 2014 kuntalisää maksoi vielä 85 kuntaa.
– Kotihoidon tuen kuntalisät ovat edelleen käytössä monissa kunnissa, mutta pitkällä aikavälillä niiden käyttö on vähentynyt. Samalla kuntien toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi, sanoo Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen tiedotteessa.
Yksityisen hoidon tuen käyttö on vähentynyt voimakkaasti
Selvityksen mukaan yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2016 yksityisen hoidon tuen piirissä oli lähes 16 000 lasta, kun vuoden 2025 lopussa kyselyyn vastanneissa kunnissa määrä oli noin 5 800 lasta.
Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksoi vuonna 2026 noin joka kolmas kyselyyn vastannut kunta.
Väestönmurros näkyy varhaiskasvatuksessa
Suomessa syntyy aiempaa vähemmän lapsia, mutta kehitys ei ole samanlaista kaikkialla maassa. Tämä näkyy myös varhaiskasvatuksen palveluissa.
– Varhaiskasvatuksen tulevaisuutta muovaa ennen kaikkea väestönkehitys. Osa kunnista kasvaa edelleen, kun taas monissa kunnissa lapsimäärät pienenevät nopeasti. Tämä näkyy myös siinä, millaisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä tehdään. Yhdessä kunnassa pohditaan uusien päiväkotipaikkojen riittävyyttä, toisessa sitä, miten laadukkaat palvelut turvataan pieneneville ikäluokille. Suomen kuntien todellisuudet eriytyvät, ja tulevaisuudessa tarvitaan riittävästi joustavuutta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut omiin olosuhteisiinsa sopivalla tavalla, Lahtinen sanoo, Lahtinen sanoo.
Tavoitteena laadukkaat palvelut kaikille lapsille
Varhaiskasvatus voidaan järjestää kunnan omana toimintana, yksityisten palveluntuottajien avulla tai näiden yhdistelmänä. Selvityksen mukaan palveluseteli oli käytössä 81 kunnassa eli 37 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista.
– Kuntien ratkaisut vaihtelevat merkittävästi. Osassa kunnista käytetään kuntalisiä, osassa palveluseteliä ja osassa palvelut tuotetaan lähes kokonaan kunnan omana toimintana. Ratkaisut heijastavat kuntien erilaisia tarpeita ja toimintaympäristöjä, Lahtinen sanoo.
Laadukas varhaiskasvatus tukee lasten hyvinvointia
Lahtisen mukaan keskustelu keskittyy usein yksittäisiin tukimuotoihin, vaikka olennaisinta on lasten ja perheiden näkökulma.
– Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lasten hyvinvoinnille, oppimiselle ja kielen kehitykselle. Siksi on tärkeää, että palvelut ovat laadukkaita ja saavutettavia kaikkialla Suomessa. Kuntien ratkaisut voivat olla erilaisia, mutta tavoitteen tulee olla sama: jokaisella lapsella on mahdollisuus saada hyvä alku oppimiselle ja kasvulle, kiteyttää Lahtinen.
Selvityksestä löytyvät myös kuntakohtaiset tiedot
Selvityksen yhteydessä julkaistaan kuntakohtaiset tiedot kotihoidon tuen kuntalisistä, yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelien käytöstä.
– Kuntien ratkaisuista käydään paljon keskustelua, mutta vertailutietoa on ollut hajallaan. Julkaisun kuntakohtaiset tiedot tarjoavat kunnille ja päättäjille mahdollisuuden tarkastella omia käytäntöjään suhteessa muihin kuntiin, Lahtinen toteaa.
Kuntaliitto toteutti kyselyn huhti–toukokuussa 2026. Kyselyyn vastasi 219 kuntaa eli 75 prosenttia Manner-Suomen kunnista.