Helsingissä poliisi tutkii näpistyksiä yhä pienemmällä kynnyksellä, kertoo Yle.
Aiemmin poliisi esitti lievissä näpistystapauksissa syyttäjälle herkästi esitutkinnan rajoittamista eli tutkinnan lopettamista, mutta vuonna 2024 tapahtui linjanmuutos. Helsingin poliisin rikosylitarkastajan Markku Heinikarin mukaan poliisilla oli näpistysten tutkinnassa ”parantamisen paikka”.
Muutos ajoittui samoihin aikoihin, kun Jari Liukku nimettiin Helsingin uudeksi poliisipäälliköksi.
– Tarkastelimme toimintaamme ja katsoimme, että kun laitamme sarjanäpistelijöiden tekemiä näpistyksiä enemmän syyteharkintaan, se palvelee enemmän lainsäätäjän tahtoa, Heinikari sanoo.
Nyt poliisi onkin vienyt syyttäjille tapauksia, joissa näpistettyjen tuotteiden arvo on ollut vain joitakin euroja.
Viime vuonna Helsingin poliisille ilmoitettiin 13 200 näpistyksestä. Etelä-Suomen syyttäjäalueelle näpistyksiä eteni 5445 kappaletta, kun vielä 2023 tapauksia oli syyttäjän pöydällä vain 4428.
Esimerkiksi helmikuussa poliisi vei syyttäjälle jutun, jossa 48-vuotias mies anasti Sörnäisten K-Marketista 3,99 euroa maksavan patongin. Syyttäjä teki tapauksesta syyttämättäjättämispäätöksen vedoten siihen, että yleinen etu ei vaatinyt syytteen nostamista, ja näpistäjällä oli käräjäoikeudessa vireillä muita rikosepäilyjä, joista vaadittaisiin selvästi ankarampaa rangaistusta.
Vastaavat näpistykset ovat johtaneet siihen, että syyttäjä on toivonut poliisilta näpistysjuttujen niputtamista.
– Tätä on tavoiteltu vuosikaudet. Nyt kun näpistystutkintojen määrä lisääntyy, tämä tarve korostuu, sanoo apulaispäällikkö Tero Kekki.
Lain mukaan poliisi voi pyytää syyttäjältä tutkinnan lopettamista, jos rikos on vähäinen. Mahdollisuutta on käytetty etenkin lievissä tapauksissa, sillä poliisin on kohdennettava rajallisia resurssejaan.
Kekin mukaan yhteiskunta ei saa antaa sellaista viestiä, että näpistysrikoksia katsotaan sormien läpi. Etenkin sarjanäpistelijöiden näpistykset on syytä tutkia, vaikka ne olisivat summiltaan vähäisiä.
Hänen mukaansa tutkintoja saisi silti lopettaa herkemmin.
– Käsityksemme on, että esitutkinnan rajoittamismenettelyä voitaisiin käyttää enemmän, Kekki tiivistää.
