Sairauspoissaolojen määrissä on merkittäviä eroja eri ammattiryhmien välillä, ilmenee Ylen tekemästä selvityksestä.
Selvityksen mukaan kaikista eniten sairauspoissaoloja on matkustamopalvelutyöntekijöiden, konduktöörien ja oppaiden ammattiryhmässä. Heillä sairauspoissaoloja oli keskimäärin 25 päivää vuodessa.
Listan kärkipäässä ovat myös muun muassa hitsaajat ja levysepät (23 poissaoloa) sekä lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat (22 poissaoloa).
Vähiten poissaoloja oli erilaisissa johtotehtävissä olevilla. Heillä poissaoloja oli keskimäärin yksi päivä vuodessa.
Myös koulutustasolla näyttää olevan yhteys sairauspoissaolojen määrään. Esimerkiksi lääkäreillä poissaoloja oli keskimäärin viisi päivää vuodessa. Lähihoitajilla sairauspoissaoloja oli keskimäärin 17 päivää vuodessa.
Ylen selvitys perustuu Tilastokeskukselta saatuihin tietoihin vuodelta 2023. Mukana ovat ammattiryhmät, joissa on vähintään 4 000 työllistä.
Tilastokeskuksen tiedot eivät kuitenkaan anna suoraa vastausta siihen, miksi sairauspoissaolot korostuvat tietyissä ammattikunnissa. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että erilaiset sairaudet koskettavat useammin työntekijäasemassa olevia kuin toimihenkilöitä.
Eläkevakuutusyhtiö Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo Ylelle, että kunta-alan naisvaltaisissa sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammateissa on enemmän sairauspoissaoloja kuin asiantuntija- tai johtotehtävissä. Ilmiölle on löydettävissä myös selkeä syy.
– Tehdään lähityötä potilaiden, asiakkaiden ja lasten kanssa. Silloin tietyt poissaolot ovat pakollisia, kun saadaan hengitystieinfektio tai altistutaan tartuntataudeille.