Yle luopuu omasta lavastamosta

Palveluja ulkoistetaan parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti.
Yle aikoo ulkoistaa lavastamonsa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Yle aikoo ulkoistaa lavastamonsa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Yle suunnittelee lavastamotoimintojensa ulkoistusta liikkeen luovutuksella. Jatkossa Yle ostaisi lavastamopalvelut toimijalta, jonka kanssa sopimus liikkeen luovutuksesta tehtäisiin.

Ylellä on tällä hetkellä lavastamotoimintaa Helsingissä ja Tampereella. Suunniteltu liikkeen luovutus koskisi 13:a henkilöä sekä kalustoa, koneita, tiloja ja välineistöä. Luovutettava kokonaisuus Ylen mukaan tarkentuu, kun uusi kumppani on valittu kevään aikana avoimella kilpailutuksella.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Median tekeminen on muuttunut: tuotannot ovat keventyneet, tulevaisuus on yhä enemmän digitaalinen. Myös Ylen omatuotantoinen draama on vähentynyt olennaisesti. Nämä muutokset näkyvät voimakkaasti Ylen lavastamon toiminnassa. Teemme yhä vähemmän lavasteita, ja trendi jatkuu, kertoo Ylen Tekniikka, tuotanto ja kehitys -yksikön johtaja Janne Yli-Äyhö tiedotteessa.

– Tarvitsemme laadukasta ja tehokasta lavastuspalvelua myös jatkossa, mutta kun tekemisen määrä pienenee, emme pysty yksin kehittämään ja uudistamaan toimintaa taloudellisesti kestävällä tavalla. Samaan aikaan meillä on parlamentaarisen Yle-työryhmän asettama velvoite lisätä ostoja ulkopuolelta, hän jatkaa.

Parlamentaarisen Yle-työryhmän päätöksen mukaisesti Ylen tulee lisätä kotimaisten tuotantojen ostoja riippumattomilta tuottajilta sekä tuotantopalveluiden ja kotimaisten esitys- ja käyttökorvausten hankintoja 15–20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 10–14 miljoonan vuosittaista lisäystä nykytasoon.

Lavastamon ulkoistus on ensimmäinen toimi tavoitteen saavuttamiseksi.

– Tavoitteena Ylelle on, että jatkossa saisimme oikeanlaista lavastepalvelua oikealla hinnalla. Tämä muutos olisi myös parlamentaarisen työryhmän päätöksen mukainen ja samalla loisi kasvun edellytyksiä suomalaiselle luovalle alalle, Yli-Äyhö sanoo. 

Lisäksi Ylen sisältöyksiköiden johtajat ovat aloittaneet yhtiön ulkoisten sisältöostojen lisäämisen suunnittelun. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa Ylen ohjelmien hankintaa nykyisestä ja samalla kirkastaa, millaisia sisältöjä Yle tekee jatkossa itse. Suunnitelmaa arvioidaan yhdessä Ylen tuotantopalvelujen kanssa. Työ valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Työntekijät huolissaan tulevasta

Ylen ohjelmatyöntekijät YOT sanoo tiedotteessa, että ulkoistus ei lisää kotimaisen luovan alan työpaikkoja.

– Todellisuudessa kyse on kuitenkin puhtaasta nollasummapelistä: Yle vähentää omaa henkilökuntaansa ostaakseen saman työn jatkossa ulkopuolelta. Työpaikat eivät alalla lisäänny.

Poimintoja videosisällöistämme

– Ainoa mikä saattaa muuttua, ovat työntekijöiden työehdot. Työn ulkoistaminen tarkoittaa usein samalla heikompia työehtoja. Mikään ei takaa, että tuotantoyhtiöt eivät jatkossa teetä Ylen ulkopuolelta hankittavia tuotantoja säästösyistä ulkomailla.

YOT vaatii Yleisradiota huolehtimaan, että liikkeenluovutuksen kohteeksi joutuvat lavastamotyöntekijät tulevat kunnolla kuulluiksi muutoksessa ja että heidän uusi työnantajansa kohtelee työntekijöitä reilusti. Samalla YOT edellyttää, että parlamentaarisen työryhmän vaatimuksesta lisättävät ulkoiset ostot tuovat työtä nimenomaan Suomeen, ei ulkomaille.

Ohjelmatyöntekijöiden yhdistys pitää Ylen henkilöstöön kohdistuvia uusia vähennyksiä kohtuuttomina.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Eduskunta leikkasi Yleisradiolta kolmen vuoden indeksikorotukset ja korotti Ylen arvonlisäveroa, mikä vei Yleltä 66 miljoonaa euroa. Jo tämä vähensi Ylen henkilöstöä noin viidelläsadalla, tiedotteessa todetaan.

– Ylessä tehdään päivittäin työtä demokratian ja suomalaisen kulttuurin puolesta. Olisi oikeus ja kohtuus, että Ylen työntekijät saisivat viimein työrauhan tässä yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeässä työssä.

LUE MYÖS:
Jarkko Tontti: Hölmökin näkee Ylen vasemmistovinouman
Taru Tujunen HS:ssa: Yle remontoitava uusiksi – poliitikkojen rooli ”kestämätön”

Kirjailijan mukaan sisältöjen tasapuolisuutta pitäisi seurata nykyistä tarkemmin.
Viestinnän asiantuntijan mukaan nykymallissa yhtiön yllä leijuu "epäilyksen varjo".
Mainos