Käräjäoikeuksiin jätettiin tammi–maaliskuussa 1 189 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, eli noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, kertoo Tilastokeskus.
– Jos katsotaan velkajärjestelyjen määrää pidemmällä, esimerkiksi 15 vuoden jaksolla, hakemusmäärä on noussut tasaisesti. Määrä laski selvästi vain vuonna 2019, jolloin velkaneuvonnan siirto kunnilta valtiolle todennäköisesti vähensi hakemuksia väliaikaisesti, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson tiedotteessa.
– Kuukausi- ja neljännesvuositiedoissa lukumäärät ovat suhteellisen pieniä, jolloin erilaiset satunnaistekijätkin vaikuttavat niihin, hän lisää.
Fredriksson korostaa, että luvut velkajärjestelyistä eivät yksinään kerro koko kuvaa suomalaisten velkaantumisesta.
– Kaikki ylivelkaantuneet tai vaikkapa ulosottoon joutuneet eivät hakeudu velkajärjestelyyn. Velkajärjestelyyn ei välttämättä hakeuduta heti velkatilanteen kärjistyessä. Lisäksi velkajärjestelyyn pääsyn kriteerit voivat rajoittaa hakemuksien jättämistä tai mahdollisuutta siihen ei välttämättä tunneta, hän sanoo.
– Jos esimerkiksi kuluttajahintojen ja korkojen nousu vuosina 2022–2023 lisäsi kansalaisten velkaongelmia, se voisi mahdollisesti näkyä velkajärjestelyhakemusten määrässä vasta myöhemmin, Fredriksson arvioi.
Velkajärjestelyhakemuksista oli nyt 50,3 prosenttia miesten ja 49,7 prosenttia naisten jättämiä. Jakauma sukupuolten välillä on pysynyt melko tasaisena jo vuosia, kun vielä 2000-luvun alussa miehet jättivät hakemuksia naisia enemmän.
