Joka kolmas suomalainen olisi valmis lisäämään työn määrää julkisen velan taittamiseksi, selviää Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Työllisyysasteen nostamista esimerkiksi työmarkkinauudistuksilla kannattaa 32 prosenttia vastaajista.
Vielä hieman suositumpi keino on julkisten menojen ja palvelujen leikkaaminen, jota kannattaa 35 prosenttia vastaajista. Veroja korottaisi 28 prosenttia.
Työuria pidentäisi esimerkiksi eläkeikää nostamalla 19 prosenttia suomalaisista. Yhtä moni olisi valmis hyväksymään pienemmät palkankorotukset. Vastaajat saivat valita kyselyssä useita vaihtoehtoja.
Kaikkien kyselyssä esitettyjen varsinaisten sopeutuskeinojen kannatus on kasvanut vuodesta 2020. Erityisen selvästi on lisääntynyt valmius työn hinnan alentamiseen. Vuonna 2020 vaihtoehdon valitsi kymmenen prosenttia vastaajista, nyt 19 prosenttia.
Uudessa kyselyssä vaihtoehtoa tosin täsmennettiin esimerkillä pienemmistä palkankorotuksista, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen.
Lähitapiolan varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaron mukaan työllisyyden lisääminen vahvistaisi julkista taloutta sekä kasvattamalla verotuloja että pienentämällä sosiaaliturvamenoja.
– Erityisesti halvemman työn vaihtoehto on saanut aiempaa enemmän kannatusta. Kysymyksen tarkentunut sanamuoto on kuitenkin voinut vaikuttaa tulokseen, Nummiaro sanoo tiedotteessa.
Palkkamaltin kannatus lähes kaksinkertaistui
Työurien pidentämistä kannattaa nyt 19 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2020 osuus oli 16 prosenttia. Palkkamalttia vastaavan vaihtoehdon kannatus on noussut kymmenestä prosentista 19 prosenttiin.
Nummiaro arvioi palkkamaltin voivan olla yksi keino parantaa kilpailukykyä tilanteessa, jossa tuottavuuden kasvu on vielä heikkoa. Hänen mukaansa tavoitteena ei kuitenkaan ole palkkojen pitäminen pysyvästi matalina.
Julkisen talouden paineet ovat samalla kasvamassa. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,2 prosenttia ja ensi vuonna 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velkasuhteen ennustetaan nousevan tänä vuonna 90 prosenttiin ja lähes 98 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Valtiovarainministeriö ja parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä ovat arvioineet seuraavan hallituskauden sopeutustarpeeksi 8–11 miljardia euroa.
Kyselyssä vähiten kannatusta saivat poikkeuksellisemmat keinot. Valtion velkajärjestelyä kannatti 16 prosenttia, eurosta eroamista ja devalvaatiota kymmenen prosenttia sekä rahan painamista euroalueella seitsemän prosenttia.
Lähitapiolan kyselyn toteutti Verian. Siihen vastasi 1 028 täysi-ikäistä Manner-Suomessa asuvaa henkilöä huhti–toukokuussa 2026. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä.