Yksityisetkin yritykset valjastettiin droonien torjuntaan Ukrainassa

Lähestymistapa kannattaisi Derek Berlinin mielestä ottaa käyttöön myös muissa länsimaissa.
Venäläisdrooni Ukrainan sotaa esittelevässä berliiniläismuseossa. AFP / LEHTIKUVA / RALF HIRSCHBERGER
Venäläisdrooni Ukrainan sotaa esittelevässä berliiniläismuseossa. AFP / LEHTIKUVA / RALF HIRSCHBERGER

Ukraina on päättänyt suoda yksittäisille yrityksille oikeuden sijoittaa ilmapuolustusjärjestelmiä kriittisen infrastruktuurinsa suojaamiseksi. Lännen kannattaisi amerikkalaisasiantuntija Derek Berlinin https://carnegiecouncil.org/people/derek-berlin mielestä seurata esimerkkiä.

– Tämä poikkeuksellinen hanke, jonka tarkoituksena on suojella satamien ja voimalaitosten kaltaisia elintärkeitä kohteita, on merkittävä askel Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan jatkuttua jo neljä vuotta. Samalla se kertoo muutoksista, joita myös muiden maiden on harkittava kyetäkseen vastaamaan yhä monimuotoisempiin ilmauhkiin, Berlin kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sota Persianlahden alueella on hänen mielestään nopeasti osoittanut, että Ukrainan kokemuksista ei ainakaan siellä ole opittu. Myös viimeisen vuoden aikana merkittävästi lisääntyneiden droonihavaintojen Euroopassa olisi pitänyt soittaa hälytyskelloja kaikkialla lännessä, hän korostaa.

Ukrainassa hallitus on hänen mukaansa käynnistänyt tiukasti valvotun ohjelman, jonka puitteissa yksityisen sektorin toimijat voivat rahoittaa ja ottaa käyttöön paikallisia, monitasoisia ilmapuolustusjärjestelmiä kriittisen infrastruktuurin suojaksi. Ohjelman yksityiskohdat ovat turvallisuussyistä salassa pidettävää tietoa.

– Tämä uusi lähestymistapa ei ollut yksinkertaisesti mahdollinen – eikä sitä osattu edes ajatella – kun täysimittainen hyökkäysota vuonna 2022 alkoi. Uusia innovaatioita kuitenkin syntyy, kun niitä tarvitaan, Berlin toteaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Lännen on hänen mukaansa otettava oppia tästä kehityksestä ja päivitettävä käsityksiään ja politiikkaansa sen mukaisesti. Iranin ilmaiskujen Persianlahden valtioille luoma paine on tuore muistutus siitä, että liian usein vasta kriisitilanteessa valtio kykenee ja on valmis muuttamaan toimintatapaansa.

Myös Euroopan maiden on hänen mukaansa tunnustettava, että esimerkiksi droonien tunkeutuminen niiden ilmatilaan on hyökkäys kansallista turvallisuutta ja kriittistä infrastruktuuria vastaan, ja mitoitettava vastatoimensa sen mukaisesti.

– Niiden näkeminen harmaana vyöhykkeen vaikuttamisena epäsymmetrisessä sodankäynnissä on vanhentunutta, Berlin toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän kehottaa myös perustamaan viranomaisten ja yritysten yhteistyöfoorumeja valmistelemaan kriittisen infrastruktuurin suojaamista ilmaiskuilta sekä hakemaan ukrainalaisilta asiantuntijoilta neuvoja siihen, kuinka yksityisen sektorin rahoittamia ilmapuolustusjärjestelmiä voidaan ottaa käyttöön myös muualla.

– Läntiset hallitukset ja yritykset eivät voi enää tuudittautua katteettomiin kuvitelmiin haavoittumattomuudesta, vaan niiden on tehostettava toimiaan nyt. Toimiminen edelleen niin kuin maailma olisi muuttumaton ja väärä luottamus siihen, että aiemmat onnistumiset turvaisivat myös tulevaisuuden, eivät ole uskottavia vaihtoehtoja, Berlin tiivistää.

Israelia protestoiva ryhmä on ottanut vastuun teosta.
Evp-insinöörieversti Jyri Kosola kertoo sotateknologian kehittyvän entistä tuhoisammaksi.
Ukraina osoitti meridrooniensa tehokkuuden Portugalin rannikolla.
Mainos