Venäjän voitonpäivän juhlallisuudet 9. toukokuuta osoittautuivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija, tohtori Jevgeni Roštšinin mukaan Ukrainan kannalta odottamattomaksi ja strategisesti merkittäväksi menestykseksi.
Yksinvaltaisissa järjestelmissä diktaattorit korostavat hänen mukaansa kykyään johtaa omalla tahdonvoimallaan. Tämän ajatellaan usein tarkoittavan, että he ovat vapaita toimimaan yleisestä mielipiteestä ja demokratioita rasittavista rajoituksista piittaamatta.
Tämänvuotinen voitonpäivä kuitenkin paljasti, että jopa Vladimir Putinin Venäjän kaltaisissa autoritaarisissa järjestelmissä tiettyjen rajojen ylittämiseen sisältyy vakavia riskejä.
– Putinin hallinnon keskeinen ideologinen pilari on ollut menneisyyden palvonta. Koska Kremlillä ei ole yhtenäistä tulevaisuuden visiota, se on panostanut voimakkaasti historiallisen muistin hallintaan monopolisoimalla ikonisten hahmojen ja tapahtumien käsittelyn ja tukahduttamalla riippumattomat tai vaihtoehtoiset historiantulkinnat, Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väitellyt Roštšin toteaa Center for European Policy Analysis -ajatuspajan artikkelissa.
Valtiollinen kultti
”Suuren isänmaallisen sodan” ympärille on hänen mukaansa luotu voiton kultti, johon liittyy voimakasta symboliikkaa uhrauksista, sankaruudesta ja kansallisesta yhtenäisyydestä. Samalla se legitimoi väitteet Venäjän suuruudesta ja ikuisesta taistelusta.
Putinin aikana voitonpäivä on muuttunut arvokkaasta kaatuneiden muistojuhlasta valtiolliseksi kultiksi, jossa Kremlin propaganda on syrjäyttänyt henkilökohtaisen ja perhekeskeisen muisteluperinteen. Vuodesta 2008 alkaen sotilaskaluston esittelystä on tullut Moskovassa järjestettävän voitonpäivän paraatin yhä keskeisempi osa.
Putinin vuonna 2022 aloittaman täysimittaisen sodan vaikutukset paraatiin olivat Roštšinin mukaan aluksi vähäisiä. Tietyt yksiköt olivat poissa ja kalustoa oli vähemmän, mutta keskivertokatsoja hädin tuskin havaitsi näitä muutoksia. Parin viime vuoden aikana asetelma on kuitenkin olennaisesti muuttunut.
– Ukrainan droonit lentävät nyt rutiininomaisesti pitkiä matkoja, tunkeutuvat ilmapuolustusjärjestelmien läpi ja iskevät kohteisiin Murmanskissa, Leningradin alueella, Volgan altaalla ja jopa Uralilla. Pietarin ja Moskovan lentokentät joudutaan säännöllisesti sulkemaan droonien aiheuttaman uhan vuoksi, Roštšin sanoo.
Toukokuuhun mennessä Kreml hänen mukaansa totesi, että mikään venäläinen ilmapuolustusjärjestelmä ei pystyisi riittävän luotettavasti torjumaan drooneja Moskovan Punaisella torilla. Putinin hallinnolle, joka perustuu voimalla uhoamiseen ja voittokultin vaalimiseen, yhdelläkin droonilla olisi voinut ollut katastrofaaliset seuraukset.
Tämä ei Roštšinin mukaan itsessään tuo Venäjän ja Ukrainan välisiä rauhanneuvotteluja aiempaa lähemmäksi, mutta on omiaan entisestään voimistamaan Kremliin kohdistuvia sisäisiä paineita.
Tohtori Roštšin toimii vierailevana tutkijana yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -huippuyliopiston Henry A. Kissinger -keskuksessa.