Uusien omakotitalojen hinnat ovat pitäneet pintansa ja ne vaihtavat omistajaa selvästi muita nopeammin. Vanhempien talojen myynnissä olennaista on, kuinka hyvin talon kunnosta on pidetty huolta.
Osa asunnoista käy kaupaksi hyvin, vaikka asuntomarkkinoilla eletään tavallista hiljaisemman kaupan aikaa. Erityisesti uudehkot omakotitalot ovat haluttuja ostokohteita, ja tämä näkyy myös niiden hintakehityksessä.
– 2000-luvun omakotitalo on asuntomarkkinoiden kestohitti. Tämän ajan taloissa on pääsääntöisesti rakenteet kunnossa ja energiatehokas talotekniikka. Lisäksi ne puhuttelevat suomalaisten yleisintä asumisen unelmaa eli omaa, remonttivapaata taloa rauhallisella alueella, sanoo OP Kodin johtaja Lasse Palovaara tiedotteessa.
Uudet omakotitalot myös käyvät kaupaksi nopeammin kuin vanhat. Alkuvuoden aikana 2020-luvulla rakennettujen omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika on ollut noin neljä ja puoli kuukautta, kun tätä vanhempien omakotitalojen myyntiaika on ollut noin kuukauden pidempi.
Ilmiö on päinvastainen kuin kerros- ja rivitaloasunnoissa, joissa hieman vanhempi rakennuskanta liikkuu nyt markkinoilla nopeammin kuin uudempi.
Rakennusvuosi on yksi keskeisimmistä omakotitalon hintaan vaikuttavista tekijöistä. 2020-luvulla rakennetun omakotitalon keskimääräinen myyntihinta koko Suomessa on tänä vuonna ollut noin 425 000 euroa, 1990-luvulla rakennetun talon myyntihinta sen sijaan noin 245 000 euroa.
Pääkaupunkiseudulla 2020-luvun omakotitalosta on alkuvuoden aikana maksettu keskimäärin peräti 745 000 euroa.
– Ikä näkyy omakotitalon hinnassa poikkeuksellisen selvästi. Uudempi talo tarkoittaa ostajalle ennakoitavuutta, energiatehokkuutta ja pienempiä korjausriskejä, ja näistä ollaan valmiita maksamaan. Lisäksi uusien talojen arkkitehtuuri ja tilaratkaisut on pystytty tekemään tuoreimpien suuntausten mukaisiksi, Palovaara toteaa.
Enintään kymmenen vuoden ikäisten omakotitalojen keskimääräinen kauppahinta viime vuonna oli jo samalla tasolla kuin asuntokaupan huippuvuonna 2022.
– Uudehkoja omakotitaloja on tarjolla kroonisesti liian vähän, mikä näkyy hinnoissa. Uudet omakotitalot eivät ole kärsineet hintojen laskusta samoin kuin pienet kerrostaloasunnot. Vähäisen rakentamisen takia uusista omakotitaloista on tulevina vuosina pulaa vielä nykyistäkin enemmän, Palovaara sanoo.
Remonttia vaativan, iäkkäämmän omakotitalon hinta jää huomattavasti uutta omakotitaloa alhaisemmaksi.
– Jos talosta on pidetty huolta ja sitä on remontoitu, voi kunto olla hyvä tai jopa erinomainen. Jos kuitenkin taloon on kertynyt paljon remonttitarvetta, näkyy se myös myyntihinnassa, Palovaara sanoo.
Perehdy riskeihin huolella
Eri-ikäisten talojen riskeihin ja niissä tehtyihin remontteihin kannattaa perehtyä huolella ennen kuin talosta tekee ostotarjousta. Pohjola Vakuutuksessa törmätään usein asiakkaiden epätietoisuuteen rakennuksen ikääntymisen aiheuttamien vahinkojen korvauksista.
– Kotivakuutus ei korvaa rakennuksen ikääntymisestä, kulumisesta tai puutteellisesta kunnossapidosta johtuvia vahinkoja. Esimerkiksi vesikaton hapertuminen ajan saatossa on tavanomaista kulumista, eikä vakuutus korvaa katteen uusimista tai pitkäaikaisesta vuotamisesta syntyneitä vaurioita. Vanhassa kylpyhuoneessa suihkuveden pääsy rakenteisiin johtuu usein vedeneristyksen elinkaaren päättymisestä tai kuluneista saumoista, eikä tällaista vahinkoa korvata kotivakuutuksesta, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo.
Myöskään putkiston osalta ei kannata jäädä odottelemaan teknisen käyttöiän ylittymistä. Vesivahingon kustannukset voivat nousta yli 100 000 euroon.
– Äkillinen putkirikko on vakuutuksesta korvattava, mutta vanhojen putkien kohdalla korvauksista tehdään merkittäviä ikävähennyksiä. Ikävähennykset voivat kasvaa kymmeniin prosentteihin, jolloin talonomistajalle jäävä kustannus voi olla suuri, Kujala varoittaa.
Oikea-aikaisilla remonteilla ei ainoastaan pienennetä vakavien vahinkojen riskiä vaan myös varmistetaan, että mahdollinen vahinko kuuluu vakuutuskorvauksen piiriin ilman mittavia ikävähennyksiä ja rajoitusehtoja.
Eri vuosikymmenillä rakennetuissa omakotitaloissa on omat tyypilliset piirteensä, joihin ostajan kannattaa etukäteen perehtyä. 1960–1970-luvuilla rakennetuissa taloissa yleinen riskirakenne on niin sanottu valesokkeli, jossa alajuoksu on asennettu lähelle maanpintaa ilman riittävää kosteussuojausta.
– Riskirakenne ei automaattisesti tarkoita huonoa ostosta. Valesokkeli ei automaattisesti aiheuta ongelmia, jos tontti on hyvin salaojitettu, maasto viettää poispäin talosta, alapohjan tuuletus toimii ja taloa on huollettu säännöllisesti. Ongelmat syntyvät usein vasta kun jokin näistä tekijöistä pettää. Hyvä kuntotarkastus antaa selkeän kuvan talon tilanteesta ja korjaustarpeet näkyvät myös hinnassa, Kujala kertoo.