SDP:n kansanedustaja Mika Kari korostaa, että puolustuksen pitkän aikavälin rahoituksesta ja puolustusjärjestelmän kehittämisestä tulisi olla yhteinen näkymä. Kari on puolustusvaliokunnan jäsen sekä selontekojen valmistelussa mukana olleen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen.
Kari on esittänyt jo aiemmin parlamentaarisen työn roolin vahvistamista esimerkiksi puolustuksen määrärahoista päätettäessä. Verkkouutisten haastattelussa hän ei kuitenkaan suoraan yhdy viime päivien rummutukseen opposition ohittamisesta mitä tulee Haagin Nato-huippukokoukseen ja siellä tehtäviin päätöksiin.
Etenkin vihreistä on arvosteltu ärkäkkäästi puolustusministeri Antti Häkkästä (kok.) ja pääministeri Petteri Orpoa (kok.) siitä, että Suomi on sitoutumassa viiden prosentin tasoon ilman kunnollista parlamentaarista prosessia. Naton pääsihteeri on ehdottanut kyseistä osuutta, josta 3,5 prosesenttia olisi niin sanottuja kovan puolustuksen menoja
Häkkänen on todennut Ylellä, ettei ”mihinkään vuoden pituiseen prosessiin ole aikaa”, koska Nato on päättänyt edetä asiassa ripeästi. Kari antaa myös ymmärtää, että olennaisempaa on tässä tapauksessa laajempi parlamentaarinen keskustelu Nato-linjausten jälkeen:
– Vaikka Haagista tulisi päätös juhannuksen jälkeen, kestää useampia vuosia ennen kuin tavoitetaso Nato-maissa täyttyy. Kyse ei ole pelkästään siitä, kuinka paljon rahaa laitetaan vaan enemmänkin siitä, mihin se raha laitetaan. Kaluston testaamiseen ja hankintaprosesseihin voi mennä vuosia ennen kuin ne alkavat näkyä budjeteissa kuluina.
Voiko Suomi siis mielestäsi sitoutua Nato-huippukokouksessa tehtäviin päätöksiin tähän mennessä käydyn parlamentaarisen keskustelun pohjalta?
– Yhteinen ymmärrys on olemassa siitä, että korkeammalle puolustusbudjettitasolle mennään. Sen jälkeen kun on tiedossa tarkempi tavoitetaso, voimme käydä parlamentaarista keskustelua siitä, miten se toteutetaan.
Kari korostaa, että kyse on yli vaalikausien uloittuvasta näkymästä. Parlamentaarista yhteisymmärrystä tarvitaan siihen, miten kohonneet puolustusmenot tasapainotetaan muun julkisen talouden kanssa.
LUE MYÖS:
