Poliisin selvittämien rikosten määrä on laskenut ja rikosten selvitysaste oli vuonna 2021 vain 63 prosenttia.
Alhaisimmat selvitysprosentit ovat massatyyppisissä varkaus- ja vahingontekorikoksissa. Henkirikosten selvitysaste on kuitenkin yleensä korkea.
Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Seuraamus- ja kontrollijärjestelmää koskevasta katsauksesta.
Selvitysasteen pudotus on merkittävä, sillä katsauksen mukaan poliisi on perinteisesti pystynyt selvittämään vuosittain noin 70–85 prosenttia kaikista sen tulleista rikoksista.
Vuonna 2021 yleisissä alioikeuksissa rikossyytteen sai noin 57 870 henkilöä, mikä oli reilut kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Oikeudenkäynnissä tuomituille toissa vuonna määrätyistä rangaistuksista valtaosa (57 prosenttia) oli sakkorangaistuksia.
Vuonna 2021 Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa sävyttivät koronapandemiasta johtuvat täytäntöönpanon rajoitukset, rajoitusten purkamiset sekä näistä aiheutuneet vankijonojen jaksotukset. Rajoitukset alensivat vankilukua ja muuttivat vankirakennetta.
Erityisesti lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoja rajoitettiin vuoden 2020 tapaan väliaikaisesti. Vuonna 2021 vapaudesta vankilaan tulleiden vankien kokonaismäärä (4 294) laski lähes tuhannella vuoteen 2020 verrattuna.
– Vuonna 2020 koronapandemian seurauksena syntyneiden tuomioistuimien ratkaisemattomien asioiden purkaminen on syyttäjälaitoksella edelleen kesken. Tuomioistuinviraston tilastoissa koronapandemian vaikutus ilmenee tilastoissa mukana olevissa vuosina 2020 ja 2021 keskeytetyissä asioissa, jotka edelleen ovat vireillä, taustoittaa suunnittelija Chris Carling Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista tiedotteessa.
Koronapandemialla oli vaikutuksia myös yhdyskuntaseuraamuksiin, joiden täytäntöönpanoja siirrettiin vuodelle 2022. Yhdyskuntapalveluiden määrän laskeminen vuonna 2020 johtui rajoituksien myötä työpalvelupaikkojen sulkemisesta ja täten täytäntöönpanojen lykkäämiseen tai keskeytymiseen.
Vuonna 2021 yhdyskuntaseuraamuksia suoritti keskimäärin 3 175 asiakasta päivässä eli hieman enemmän kuin edeltävänä vuonna (kasvua 92 asiakkaalla).
Nuorten rangaistukset ennallaan
Nuorten rangaistuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Nuorten tekemät rikokset ovat tyypillisesti vähäisinä pidettäviä omaisuusrikoksia ja suurin osa (noin 80 prosenttia) seuraamuksista määrätään muualla kuin tuomioistuimissa, joko rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyssä.
Yleisin oikeudenkäynnissä tuomittu rangaistus on nuorten kohdalla sakko: 15–17-vuotiaiden kohdalla noin 75 prosenttia ja 18–20-vuotiaiden kohdalla noin 68 prosenttia.
Vajaa viidennes 15–17-vuotiaille nuorille ja noin joka neljäs 18–20-vuotiaille oikeudenkäynnissä tuomituista rangaistuksista on ehdollinen vankeus. Ehdotonta vankeusrangaistusta ja yhdyskuntapalvelua tuomitaan nuorille vain vakavimmissa rikoksissa. Niiden osuus on vain muutama prosentti nuorille vuosittain tuomituista rangaistuksista.
Rikesakkojen määrä romahti, syynä lakiuudistus
Rikesakkojen tilastoihin vaikuttaa kaikkien ikäryhmien kohdalla edelleen vuonna 2020 voimaantullut tieliikennelain muutos, joka pudotti rikesakkojen määrän murto-osaan aiemmasta vuonna 2020 ja etenkin vuonna 2021.
Vuonna 2019 määrättiin noin 308 400 rikesakkoa, vuonna 2020 lukema oli 121 774 ja vuonna 2021 enää 1 870 rikesakkoa.
Määrän huomattava putoaminen on seurausta tieliikennelain 1. kesäkuuta 2020 voimaan tulleesta uudistuksesta, jolla tieliikenteen rikesakko korvattiin hallinnollisella liikennevirhemaksulla.
