Yhä suurempi osa Suomen taloyhtiöistä ei pysty toteuttamaan putkiremonttia taloudellisista syistä, selviää Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2024 -kyselystä.
Taloyhtiöiden talous- ja rahoitusvaikeudet korostuvat erityisesti väestöä menettävillä alueilla.
Kyselyyn vastanneista isännöintialan ammattilaisista 18 prosenttia raportoi, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on jo jäänyt putkiremontteja toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia.
Osuus on kaksinkertaistunut viime vuoden 9 prosentista ja on suurempi kuin yhdessäkään aiemmassa mittauksessa. Väestöään menettävillä alueilla toimivista isännöintialan ammattilaisista osuus on peräti 35 prosenttia vastaajista.
– Taloyhtiöt eivät toimi tyhjiössä, eivätkä ne ole immuuneja väestörakenteen muutokselle. Se, kasvaako vai väheneekö väestö tietyllä alueella, vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaiset mahdollisuudet siellä sijaitsevilla taloyhtiöillä on toteuttaa korjaushankkeita, sanoo Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen tiedotteessa.
– Vähenevän väestön alueilla asuntojen kysyntä on usein heikkoa, mikä luonnollisesti heijastuu niiden arvostustasoon ja sen myötä myös vakuusarvoon. Mitä alhaisemmaksi pankki määrittelee taloyhtiön vakuusarvon, sitä vähemmän sen on mahdollista myöntää sille lainaa. Jos taloyhtiön ei ole mahdollista saada riittävästi rahoitusta kasaan toteuttaakseen tarvittavia korjaustoimenpiteitä, kasvaa kyseisen taloyhtiön korjausvelka, mikä entisestään heikentää yhtiön mahdollisuuksia saada pankilta rahoitusta.
Niissäkin tapauksissa, joissa hanke on saatu toteutettua, rahoituksen saaminen ei tutkimustulosten perusteella aina ole ollut itsestäänselvyys. Väestöään menettävillä alueilla peräti 51 prosenttia putkiremonttihankkeista on saanut rahoitustarjouksen ainoastaan yhdeltä pankilta, vaikka rahoitusta on näissä hankkeissa haettu keskimäärin kolmelta pankilta.
Kasvavilla alueilla vastaava osuus on 17 prosenttia. Väestöön menettävillä alueilla 22 prosentissa hankkeita on myös jouduttu tekemään lisäselvityksiä rahoituksen hakemisen jälkeen rahoituksen saamiseksi, kun kasvavilla alueilla osuus on vain 9 prosenttia.
Taantuvilla alueilla tehtävät putkiremontit ovat kyselyn mukaan olleet kasvavilla alueilla tehtyjä remontteja suppeampia.
Isännöintiliiton mukaan suppeiden remonttien suuri määrä on johtanut muun muassa siihen, että energiatehokkuustoimia yhdistetään putkiremonttihankkeisiin taantuvilla alueilla huomattavasti vähemmän kuin kasvavilla paikkakunnilla.
– Putkiremontin yhteydessä voi usein olla hyvä sauma samalla esimerkiksi parantaa ilmanvaihtoa, kehittää kiinteistöautomaatiota tai uudistaa lämmitysjärjestelmä. Nämä ovat toimia, joilla voidaan pienentää taloyhtiön hoitokuluja pidemmällä aikavälillä, Rekonen sanoo.
– Kun monet taloyhtiöt erityisesti kasvavilla alueilla modernisoituvat, jäävät rahoitusvaikeuksien ja väestökadon kanssa kamppailevat syrjäisempien seutujen taloyhtiöt tästä kehityksestä paitsi.
Kyselyyn vastasi yhteensä 194 isännöinnin ammattilaista, jotka hallinnoivat kaikkiaan 4 000 taloyhtiötä.